WIEN. ”Itävalta ensin”, turvallisuus ja tiukka järjestys sekä selvä EI maahanmuutolle.
Näillä linjauksillaan Venäjä-mielinen ja EU-kielteinen Itävallan Vapauspuolue FPÖ saattaa kasvaa ensimmäistä kertaa Itävallan suurimmaksi puolueeksi tänään sunnuntaina järjestettävissä parlamenttivaaleissa.
Vapauspuolue johtaa mielipidemittauksia 26 prosentin kannatuksella. Nykyinen valtapuolue, konservatiivinen ÖVP on gallupeissa vajaan parin prosenttiyksikön päässä kakkosena ja sosiaalidemokraattien SPÖ kolmantena.
Edessä on vaikeat hallitusneuvottelut, joissa pitää löytää koalitio todennäköisesti kahden suuren puolueen välillä.
Juutalaiset ja muslimit pelkäävät
Vapauspuolueen äärioikeistolainen johtaja Herbert Kickl on onnistunut hyödyntämään kansalaisten laajaa tyytymättömyyttä hallituspuolueita kohtaan.
Inflaatio, koronapandemia, maahanmuutto ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat lisänneet kansalaisten epävarmuutta aivan kuten muuallakin Euroopassa.
Kickl on tunnettu sekä juutalais- että muslimivastaisuudestaan. Näissä yhteisöissä pelko Kicklin vaalivoitosta onkin vahva.
Euroopan juutalaiskongressin puheenjohtaja Ariel Muzicant arvostelee Kickliä ankarasti. Muzicantin mukaan Kicklin voitto ei aiheuttaisi ongelmia vain vähemmistöille vaan myös koko Itävallan demokratialle.
– Kickl ja FPÖ haluavat ”orbanisoida” Itävallan demokratian, Muzicant sanoo.
Kickl on kertonut pitävänsä Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia poliittisena esikuvanaan.
– Voittaessaan hän toteuttaisi radikaaleja muutoksia Itävallan rakenteisiin ja politiikkaan, Muzicant sanoo.
– Itävallassa äärioikeiston nousu on erityisen huolestuttavaa, koska puolue koostuu suurelta osin ihmisistä, joita kutsumme kellarinatseiksi, eli heillä on radikaalioikeistolaisia ja uusnatsistisia ideologioita.
Niin kutsuttua palomuuria ei Itävallassa ole, toisin kuin esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa, Muzicant huomauttaa. Näissä maissa muut puolueet eivät ole suostuneet päästämään laita- tai äärioikeistoa valtaan.
Itävallan Vapauspuolue sen sijaan käyttää jo paljon valtaa paikallistasolla. Se on myös istunut kaksi kertaa hallituksessa. Nyt se saattaa päästä jopa hallituksenmuodostajan asemaan.
EU:lle ongelmia
Jos näin käy, Itävallasta voi tulla kolmas maa EU:ssa Unkarin ja Slovakian lisäksi, joka vastustaa Venäjän-pakotteita ja Ukrainan tukemista.
Tämä vaikeuttaisi selvästi EU:n ulkopolitiikkaa ja toimisi Vladimir Putinin eduksi. Ulkopolitiikan päätöksiin kuten pakotteista sopimiseen tarvitaan yhä kaikkien 27 EU-maan yksimielisyys.
Vapauspuolue ei halua Ukrainan myöskään liittyvän Natoon.
Puolue haluaa kumota EU:n vihreän sopimuksen eli Green Dealin. Kickl kutsuu ilmastonsuojelua vuoroin ilmastokommunismiksi, vuoroin ilmastohysteriaksi.
– Me emme ole Zelenskyin tai Yhdysvaltojen tai Naton ystäviä, me olemme Itävallan ystäviä, Kickl julisti perjantai-iltana vaalitilaisuudessa Wienissä.
”Mikään ei saisi muuttua”
Valtiotieteilijä ja politiikan tutkija Kathrin Stainer-Hämmerlen mukaan Vapauspuolueen äänestäjät haikailevat menneitä aikoja takaisin.
– He ajattelevat, että mikään ei saisi muuttua. Tai vielä parempaa olisi, jos palattaisiin menneisyyteen.
Vapauspuolueella on hyvin paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa, ja se on myös perustanut oman vaihtoehtomediansa. Sen kanava tavoittaa Stainer-Hämmerlen mukaan jo yhtä paljon ihmisiä kuin maan yleisradioyhtiö ORF:in jotkut uutisohjelmat.
Vapauspuolue todennäköisesti haluaisikin valta-asemaan päästessään rajoittaa lehdistönvapautta.
– Jo kauan ennen kuin Euroopan muut populistiset puolueet alkoivat puhua ”valemediasta” tai ”valtamediasta”, Vapauspuolue on kritisoinut perinteisiä tiedotusvälineitä, erityisesti yleisradiota.
Stainer-Hämmerlen mukaan Vapauspuoluetta äänestetään, koska ihmiset haluavat juuri Herbert Kicklin valtaan.
Vapauspuolue saattaa kuitenkin jättäytyä hallituksen ulkopuolelle, jos sunnuntain voitto ei ole sille riittävän iso.
– Se voi odottaa vielä muutaman vuoden toivoen poliittisen tyytymättömyyden pahenevan entisestään. Jos muut osapuolet jatkavat kiistelyä eivätkä pysty ratkaisemaan esimerkiksi maahanmuuton ongelmia, FPÖ voi saada vielä enemmän tukea, Stainer-Hämmerle sanoo.