Vain pieni osa kansalaisaloitteista päätyy lakiin asti. Silti tuhannet suomalaiset ovat käyttäneet oikeuttaan aloitteen tekemiseen.
Yksi heistä on joensuulainen sähköasentaja Marko Paananen. Huhtikuussa hän avasi kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan kansanedustajien palkanmaksun sitomista heidän läsnäoloonsa eduskunnan istunnoissa.
– Salit ovat eduskunnassa yleensä tyhjinä. Se on alkanut häiritsemään, että miksi ihmeessä ei voi vaivautua paikalleen, jos kerran saavat korvauksen luottamustehtävästä.
Paananen sanoo seuranneensa asiaa pidemmän aikaa ja päättäneensä sitten, että sille pitää tehdä jotain.
Aloitteen tekeminen oli hänen mielestään helppoa.
– Sen pystyy kuka tahansa tekemään ihan perustaidoilla.
Aloite oli haastatteluhetkellä kerännyt noin 6 500 allekirjoitusta. Paananen on määrään tyytyväinen, sillä on odotti korkeintaan pariasataa.
– En ole mainostanut tätä millään tavalla kenellekään. Tämä lähti kaverilinjoilta liikkeelle ja on sitten vähän levinnyt, hän sanoo.
Kansalaisaloite luo painetta
Suomen kansalaisilla on ollut mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteita vuodesta 2012. Yhteensä aloitteita on jutun kirjoittamishetkeen mennessä tehty 1 580.
Aloitteella on oltava vähintään viisi vastuuhenkilöä. Aloite voidaan ottaa eduskunnan käsittelyyn, jos se saa puolen vuoden aikana vähintään 50 000 kannatusilmoitusta.
Eduskuntakäsittelyyn on edennyt 78 aloitetta, joista 12 aloitteen käsittely on kesken. Sellaisenaan tai muutettuna on hyväksytty seitsemän aloitetta.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelman mukaan hyväksytyt aloitteet ovat usein käsitelleet aiheita, joista puolueilla on hyvin erilaiset näkemykset, eivätkä ne siksi ole edenneet tavanomaista tietä eduskunnassa.
– Kansalaisaloite on tuonut poliittista painetta. Puolueiden on ollut pakko muokata näkemyksiään niin, että löydetään riittävän hyvä konsensus.
Keskustelu on arvokasta
Kansalaisaloitteella on tutkijoiden mukaan merkitystä, vaikka se ei etenisikään lakiin asti tai edes saisi kokoon vaadittavia 50 000 allekirjoitusta.
Vuorelman mukaan aloitteen mahdollisesti herättämä yhteiskunnallinen keskustelu on jo sinällään arvokasta.
– Voi olla, että myöhemmin siitä tulee myös lainsäädännöllinen kysymys, hän sanoo.
Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä on samoilla linjoilla.
– Ihmiset saavat ainakin ymmärrystä siitä, miten paljon heidän huolilleen on kaikupohjaa.
Aloitteilla otetaan usein kantaa ajankohtaisiin asioihin. Esimerkiksi Elokapinan lakkauttamista vaativa kansalaisaloite keräsi viime viikolla vaaditun kannatuksen päivässä.
– Järjestelmä mahdollistaa sen, että tulee tämmöisiä aika nopealla aikataululla tehtyjä aloitteita, joissa reagoidaan johonkin tunteita herättävään kysymykseen, Setälä sanoo.
Lisää tietoa aloitteella vaikuttamisesta
Tutkijat eivät lähtisi tekemään suuria muutoksia kansalaisaloitelakiin. Esimerkiksi vaadittujen allekirjoitusten määrän nostaminen voisi Setälän mukaan entisestään vaikeuttaa marginaalisten ryhmien mahdollisuutta saada asioitaan esille.
Myös Vuorelma pitää 50 000 kannatusilmoitusta sopivana määränä Suomen kokoisessa maassa. Hän lisäisi kuitenkin tietoa siitä, miten kansalaisaloite toimii ja mihin sillä voi vaikuttaa.
– Monilla ei välttämättä ole ymmärrystä siitä, millainen meidän lainsäädäntöprosessimme on ja millä tavalla aloite kannattaa muotoilla, että se olisi mahdollisimman menestyksekäs, hän sanoo.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.