Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun mukaan Iran tulee maksamaan maanantain ohjusiskuista Israeliin.
Israel hyökkää Iranin liittolaisia Hamasia ja Hizbollahia vastaan maassa. Itse Iraniin on kuitenkin lyhimmilläänkin noin tuhannen kilometrin välimatka, joten kostoisku on tehtävä ilmateitse tai peiteoperaatiolla.
Näihin kohteisiin Israel todennäköisesti tähtää.
1. Sotilaskohteisiin iskeminen olisi tasapainossa Iranin iskun kanssa.
Israel saattaa suunnitella iskua, joka olisi mittaluokaltaan samankaltainen kuin Iranin isku Israeliin. Tämä voisi tähdätä ohjuslaukaisualustoihin ja ohjusvarastoihin, esimerkiksi Imam Alin ohjustukikohtaan Khorramabadissa.
Ohjustukikohtiin iskeminen on kuitenkin haastavaa, koska moni niistä sijaitsee ainakin osittain maan alla.
Tämän takia Israel voi tähtäillä esimerkiksi strategisesti merkittäviä, vaikeammin suojattavia laivastotukikohtia.
Näistä merkittävimpiä ovat Iranin laivaston päätukikohta Bandar Abbasissa ja satamakaupunki Būšehr, jossa sijaitsee sekä laivastotukikohta että energiainfrastruktuuria.
2. Isku öljysektoriin tuntuisi, mutta seuraukset olisivat arvaamattomat
Iran on maailman seitsemänneksi suurin öljyntuottajamaa. Isku öljytuotantoon voisi laittaa maan jo valmiiksi heikon talouden polvilleen.
Esimerkiksi Lounais-Iranissa sijaitseva Ahvazin öljykenttä on maailman kolmanneksi isoin, ja muodostaa viidenneksen maan öljytuotannosta.
Riskit ovat kuitenkin isot: kukaan maiden liittolaismaista ei halua nähdä suuria heilahteluja öljyn maailmanmarkkinahinnassa.
Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC+ on sannout pystyvänsä tasoittamaan varakapasiteetilla isotkin häiriöt Iranin öljyntuotannossa.
Iranin kostoisku voisi kuitenkin syöstä markkinat kaaokseen.
NBC:n haastatteleman asiantuntijan mukaan Iran voisi kostaa esimerkiksi iskemällä Yhdysvaltain liittolaisen Saudi-Arabian öljyntuotantoon, kuten sen väitetään tehneen vuonna 2019.
Tuolloin saudiöljykentälle tehty lennokki-isku poisti hetkellisesti käytöstä peräti viisi prosenttia koko maailman öljyntuotannosta.
3. Israel voi harkita jälleen sotilasjohtajien salamurhia
Israel on osoittanut tuoreeltaan, että se pystyy toteuttamaan salamurhia Iranin maaperällä.
Hamas-terrorijärjestön poliittisen siiven johtaja Ismail Haniyehin tappanut, ennalta suunniteltu pommi-isku Teheranissa oli nöyryytys Iranille.
Israelille tärkeimpiä kohteita olisivat todennäköisesti Iranin vallankumouskaartin ja eritoten sen Quds-erikoisjoukkojen johtajat.
Quds-joukot vastaavat muun muassa Hamasin, Hizbollahin ja huthikapinallisten sotilastoimien koordinoinnista.
Niitä vastaan on iskettu aikaisemminkin. Yhdysvallat tappoi Quds-joukkojen komentajan, myyttiseen maineeseen nousseen kenraalimajuri Qassem Sulemainin ohjusiskulla Irakissa vuonna 2020.
Qudsin nykyinen johtaja on prikaatinkenraali Esmail Qaani. Qaani joutuu matkustamaan Iranin naapurimaissa, kun Quds-joukot yrittävät pitää Israelin heikentämien liittolaisjärjestöjen rivit suorassa.
4. Kohde voisi olla Iranin ydinohjelma, mutta se on hyvin suojattu
– Meidän on iskettävä Iranin ydinohjelmaan, sen tärkeimpiin energiantuotantolaitoksiin ja kohtalokkaasti rampautettava tämä terroristivaltio, kirjoitti Israelin entinen pääministeri Naftali Bennet X:ssä Iranin ohjusiskun jälkeen.
Vaikka Yhdysvallat on sanonut, ettei se salli iskuja Iranin ydinohjelmaan, ovat kovimman laidan israelilaispoliitikot nostaneet asiaa esille.
Iranin ydinohjelman keskuksia ovat sotilaallisen ydinteknologian tutkimuslaitos Parchinin sotilastukikohdassa, Natanzin uraanin rikastuslaitos ja Isfahanin ydinteknologiakeskus.
Ydinlaitokset sijaitsevat kuitenkin Al-Jazeeran haastatteleman tutkijan mukaan maan alla, syvällä vuorten suojassa. Ilmaiskut eivät siis välttämättä tuottaisi toivottua tulosta.
Tätä Israel on kiertänyt keskittymällä esimerkiksi kyberhyökkäyksillä toteutettuun sabotaasiin ja ydintiedemiesten salamurhiin.
Nyt käynnissä oleva avoin konflikti voi kuitenkin vaatia nopeampia toimia kuin monimutkaiset peiteoperaatiot.
Ydinohjelmaan iskemisessä piilee myös iso riski. Iran saattaisi nurkkaan ajettuna pyrkiä kiihdyttämään ydinaseen kehittämistä ydinpelotteen saavuttamiseksi, Al-Jazeeran haastattelema tutkija huomauttaa.