Oskar Merikannon ensimmäinen ooppera kantaesitettiin Viipurin laulujuhlilla vuonna 1908. Runsaan sadan vuoden aikana oopperaa on esitetty vain muutamia kertoja. Pohjan neidistä ei ole myöskään saatavilla äänitteitä, lukuun ottamatta Louhen aarioita.
Merikannon kuolemasta tuli helmikuussa kuluneeksi sata vuotta. Muuramelainen oopperayhdistys Muuppera halusi Kalevalaan sijoittuvalla Pohjan neidillä juhlistaa Merikannon kauniita melodioita ja vaikuttavia kuoro-osuuksia.
Ohjaaja Kirsi Sulonen kertoo, ettei oopperaa sovitettu musiikillisesti nykyaikaan. Harjoitus- ja näytöspianisti Eliisa Sunin oopperasovitus on hieman lyhennetty alkuperäisestä partituurista.
Oopperan juoni on rakennettu Kalevalan tapahtumien ja tuttujen hahmojen ympärille. Lavastuksessa ja puvustuksessa ooppera kurkottaa nykyaikaan, jopa tulevaisuuteen.
Kirsi Sulonen päätyi visualisoimaan esitykseen steampunk -henkisen puvustuksen. Näin kansalliseepoksen taruun syntyi alkuperäisen musiikin rinnalle vaihtoehtoinen visuaalinen todellisuus.
Sulosen mukaan steampunk -termi juontaa juurensa 1800-luvun teollistumisen aikaan.
– Halusin viedä esityksen ajattomaan maagiseen maailmaan, jossa on hieman irroteltu koulukirjoista ja kuvataiteesta tutusta stereotyyppisestä Kalevalan maailmasta, kertoo Sulonen.
Pohjan neiti ei päästä laulajaa helpolla
Merikannon oopperan juoni nivoutuu lopulta perinteisen lemmenparin eli Pohjan neidin ja Ilmarisen ympärille.
Ilmarista esittävä Panu Skyttä kertoo, että roolia piti harjoitella paljon. Hän kokee, ettei ensimmäistä oopperaansa säveltänyt Merikanto ollut ajatellut laulajia kirjoittaessaan oopperaa.
– Teos on tenorille todella kinkkistä laulettavaa.
Alun perin Merikanto sävelsi Pohjan neidin Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kilpailuun vuonna 1898 ja voitti kisan ainoana osallistujana. Arvostelulatakunnassa istuivat muun muassa Jean Sibelius ja Robert Kajanus.
Arvostelussa oopperan musiikki todettiin yksinkertaiseksi ja sävelmikääksi, ei kuitenkaan triviaaliksi. Ensimmäistä esitystään Pohjan neiti sai odottaa melkein kymmenen vuotta.
Pohjan neidin nimiroolissa laulava Teresa Stürzenberger nostaa esiin naisen aseman 126 vuotta vanhassa oopperassa.
– Vanha taru on aikaansa edellä, sillä Pohjan neiti itse valitsee aviopuolisonsa ja menee naimisiin nimenomaan rakkaudesta, eikä äitinsä tahdon mukaan.
Muurame Oopperan eli Muupperan tarkoituksena on tehdä oopperaa ja klassista musiikkia helpommin saavutettavaksi. Tavoitteena on myös antaa esiintymismahdollisuuksia alueen laulajille, musiikin harrastelijoille ja aloitteleville laulajille.
– Nuorelle laulajalle nimirooli on hieno tilaisuus ja tästä saa myös CV:hen hyödyllisen merkinnän, iloitsee Teresa Stürzenberger.
Muupperan ensimmäinen suurempi produktio oli vuonna 2020 toteutettu Arthur Sullivanin The Zoo -pienoisooppera.
