Maidontuotanto pyrkii pienentämään hiilijalanjälkeään, ja se tarkoittaa muutoksia niin pelloilla kuin navetoissa. Suurimmat päästölähteet ovat viljely turvemailla, lanta ja metaani.
Neljä valiolaista maitotilaa testaa lähivuosina, miten päästöt saataisiin alas niin, että kustannukset eivät kasva liikaa.
– Tämä perustuu tieteelliseen tutkimukseen, ja nyt toimenpiteitä testataan käytännössä siellä, missä päästöjä tulee eniten eli maatiloilla, sanoo kehityspäällikkö Robert Harmoinen.
Yksi pilottitiloista on kauhajokelainen Luoman tila. Sillä on sata hehtaaria peltoa, 60 lehmää pihattonavetassa ja saman verran nuorta karjaa.
Maatalousyhtymänä toimivalla tilalla on mukana kaksi sukupolvea: Virpi ja Jukka Luoma sekä heidän poikansa Jaakko Luoma.
– Minulla on vahva luotto siihen, että pystymme vuoteen 2035 mennessä olemaan hiilineutraaleja. Pääsemme tavoitteeseen tekemällä käytännön toimia niin pellolla kuin navetassa. Testaamme tutkittua tietoa, tilan nuori isäntä arvioi.
Samalla kun Valio seuraa viiden vuoden ajan pilottitiloilla päästöjä vähentävien toimenpiteiden toteutumista, seurataan myös niiden vaikutusta tilojen talouteen.
Lehmän metaanipäästöt syynissä
Maidon tuotantoketjussa päästöjä syntyy myös muun muassa logistiikasta, tuotantolaitoksista ja pakkausten valmistuksesta.
Suurin osa päästöistä tulee kuitenkin alkutuotannosta, ja siellä suurin aiheuttaja on lehmä.
– Lehmän aineenvaihdunnassaan tuottama metaani on kasvihuonepäästöistä määrällisesti se suurin, ja sitä tässä pilotissa pyrimme vähentämään ruokintaratkaisuilla, Jaakko Luoma sanoo.
Tilalla lehmien ruokaan sekoitetaan kivennäisrehua, jonka on todettu tutkimuksissa vähentävän lehmän metaanipäästöjä 25–30 prosenttia.
Jalasjärveläinen Juustoportti lanseerasi hiilineutraalit maitotuotteensa vuonna 2019. Hiilidioksidipäästöjä syntyy tuotannossa silti. Yhtiö kompensoi vähentämistoimista huolimatta syntyvät päästöt osallistumalla kansainvälisiin hiiltä sitoviin hankkeisiin.
– Paljon riippuu myös laskentavasta, mikä katsotaan hiilineutraaliksi. Kaikesta toiminnasta jää hiilijalanjälki. Samassa yhteydessä syntyy hiilikädenjälki. Jos tilan lannasta tehdään biokaasua, ja sitä käytetään raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseen, niin se on sitten se nettovaikutus, kertoo johtaja Niklas Keski-Kasari Juustoportilta.
Hiiliviljelyn edelläkävijöitä
Virpi ja Jukka Luoma ovat olleet hiiliviljelyn edelläkävijöitä. Viljelyssä on huolehdittu maan rakenteesta ja sen vesitaloudesta, kalkituksesta sekä oikeanlaisista kasveista ja lannoitteista.
Peltoja ei tallata turhaan raskailla koneilla, ja jopa rengaspaineista on pidetty huolta.
– Ne ovat osin pieniltäkin tuntuvia asioita, mutta tärkeitä viljelyssä. Tätä on hiiliviljely, sanoo Jukka Luoma.
Pilotissa pellolle asennetaan Ilmatieteen laitoksen mittaustorni, jonka avulla maan hiilensidontaa mitataan viisi vuotta.
Maitotilan tie kohti hiilineutraaliutta lähtee navetassa ruokinnasta.
– On tehty ruokintasuunnitelmia säännöllisesti, otettu näytteitä rehuista ja jalostettu. On ollut mielenkiintoista saada uutta tietoa ja kokeilla sitä käytännössä, Virpi Luoma kertoo.
Energiaa omasta takaa
Pilottitiloilla on pitkä lista toimenpiteitä, joilla hiilineutraaliutta tavoitellaan, muun muassa uusiutuvan energian käyttö. Luomat tuottavat viidenneksen tilan käyttämästä energiasta omalla aurinkosähköjärjestelmällään.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan biokaasun avulla voitaisiin leikata yli kolmasosa lannan käsittelyn aiheuttamasta päästöistä vuonna 2030. Luoman tilalla lanta menee vielä peltolevitykseen lannoitteeksi nurmille ja viljoille.
– Oman biokaasulaitoksen rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa meidän tilalla, mutta osallistuminen biokaasutuotantoon muulla tavoin on toki tulevaisuudessa mahdollista, Jaakko Luoma pohtii.
Tällä hetkellä esimerkiksi EU:n tukipäätöstä odottaa 12 biokaasuhanketta eri puolelta maata, ne muun muassa keräisivät toiminta-alueeltaan maatilojen lannat kaasuntuotannon raaka-aineeksi.
Teollisuusasiakkaat arvostavat ympäristötuotetta
Kuluttaja tekee kuitenkin valintansa yhä usein hinnan perusteella, myöntää Valion kehityspäällikkö Robert Harmoinen.
– Tällä hetkellä pyrimme viemään ilmastotehokkaita tuotteita erityisesti teollisuusasiakkaille. Monet teolliset yritykset tähtäävät myös hiilineutraaleiksi, ja ne hankkivat hiilineutraalisti tuotettuja raaka-aineita.
Juustoportilla on huomattu, että kuluttajien halukkuus maksaa hiilineutraaleista tuotteista laski, kun yleinen kustannustaso nousi. Se ei kuitenkaan hidasta tavoitteisiin pyrkimistä.
– Hiilineutraalius on tärkeää jokaisella teollisuuden alalla. Kyllä meidän alallakin pitää pystyä petraamaan omaa toimintaa, ja siihen suuntaan koko ajan mennään, sanoo johtaja Niklas Keski-Kasari.