Utsjoella tyhjänä kumissut luksushotelli valmistautuu ensimmäiseen talvikauteensa. Se on pyörinyt kaksi kesää tappiollisena.
Hotelliyrittäjä Juhani Eiramo ei ole tilanteesta kovin huolissaan, koska matkailuliiketoiminnat ovat hänen mukaansa ensimmäiset vuodet usein tappiollisia.
Eiramon mukaan uuden hotellin talvi on jo menetetty, vaikka sesonki on ollut myynnissä jo tammikuusta asti.
– Myynti on ollut vaisua, eikä kohde kiinnosta ilman ohjelmapalveluja. Kävi miten kävi, on hotelli kuitenkin auki normaalisti ensi talven, Eiramo sanoo.
Eiramo on yksi Lapin kansainvälisen matkailun uranuurtajista, hän on ollut matkailuyrittäjänä Sodankylän Kakslauttasessa 45 vuotta. Eiramo on myös kiistelty hahmo Lapin matkailussa. Lapin käräjäoikeus tuomitsi miehen vuonna 2020 törkeästä ympäristön turmelemisesta vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Matkailun nousu yskii kunnassa
Eiramo kertoo käyvänsä kunnan ja muiden alueen toimijoiden kanssa neuvotteluja ohjelmapalvelujen avaamiseksi. Ne ovat Arctic Resortin elinehto.
Myös Utsjoen kunnan tavoitteena on saada aktiviteetit ja reitit kunnassa kansainvälisen matkailun vaatimalle tasolle.
Kunta tavoittelee vuoteen 2035 mennessä matkailusta noin miljoonan euron vuotuisia verotuloja. Tavoitteena on esimerkiksi 1000–2000 uutta vuodepaikkaa.
Eiramon 150-paikkainen luksushotelli Utsjoen kirkonkylällä on yksi suurimmista majoitusrakennuksista kunnassa. Vuonna 2020 Lapin ELY- keskus myönsi 2,75 miljoonaa euroa kohteen rakentamiseen. Eiramo investoi Utsjoelle kaikkiaan 13 miljoonaa euroa ja on rakentanut sinne muun muassa lasi-igluja ja kelomökkejä.
Mitä lohen tilalle?
Utsjoki on kärsinyt kesäturisteja karkottaneista Tenon uusista kalastusrajoituksista jo vuosien ajan. Tenolla lohen kalastus on jouduttu lohikantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi kieltämään jo neljäntenä vuonna peräkkäin.
Kunta on saanut tämän vuoksi Euroopan alueellisesta kehittämisrahastosta äkillisen rakennemuutoksen tukirahaa satatuhatta euroa erilaisten strategioiden luomiseen ja rakennemuutoksen vaikutusten torjuntaan. Kunnassa on ollut vaikeaa luoda yhtä vahvaa brändiä kuin Tenon lohi on ollut.
Kunnanjohtaja Päivi Kontion mukaan Utsjoen tulee katsoa tulevaisuuteen ja luoda mahdollisuuksia uuden elinkeinotoiminnan harjoittamiseen.
– Yritämme tehdä tosi paljon taustatyötä ja selvittää, millä tavalla esimerkiksi ohjelmapalveluita saataisiin tänne jalkautettua. Tehtävä ei ole helppo, koska meillä on muita instansseja, jotka määrittävät paljon kunnan sisällä tapahtuvaa toimintaa. On lainsäädäntöä, porotaloutta, saamelaiskulttuuria ja vielä erämaalaki.
Saavutettavuus takkuaa Utsjoella
Yksi Utsjoen matkailun pullonkauloista on saavutettavuus. Bussit eivät kulje, ja kansainvälisille matkailijoille eivät Finnairin reittilennot riitä.
– Yrittäjät joutuvat tekemään tosi paljon työtä sen eteen, että saadaan matkailijat tänne paikan päälle, sanoo Kontio
Kunnan tavoitteena on kehittää reittejä palvelemaan kansainvälistä matkailua. Eiramon mielestä Suomen hallituksen ja pääministeri Orpon pitäisi ottaa nyt suurempi rooli Lapin matkailun toimintaedellytysten parantamisessa.
– Jos Petteri Orpo jyrähtäisi, niin siinä olisi Finnairinkin jo mietittävä yhteyksien parantamista tänne.
Ohjelmapalvelut pitäisi saada pyörimään
Eiramon mukaan Utsjoellakin pitää olla matkailijoille mielenkiintoisia aktiviteetteja.
Talvella niitä ovat porot, hiihto, moottorikelkat, mönkijät, huskyt ja pilkkiminen. Kesällä taas kalastus, venematkat ja kanootit, tähdentää Eiramo.
Eiramo ihmetteleekin, miksi muun muassa Tsarssijoen putouksille aiottu reitti on ollut vastatuulessa.
– Sinne on aikojen kuluessa kuljettu satoja vuosia, mutta nyt kun Jussi Eiramo käveli sinne, se kiellettiin.
Erityisesti moottorikelkkailun osalta, Utsjoen kuntakeskuksen alueella, Eiramolla on ollut eri toimijoiden kanssa kiistaa reiteistä jo vuosia. Lupia ei ole herunut.
– Meillä on sama asiakaskunta Utsjoella kuin Kakslauttasessa, siellä kävi yli 60 000 ulkomaalaista asiakasta vuodessa ennen koronaa. Riittäähän siitä Utsjoellekin, varsinkin jos lentoyhteydet saadaan toimimaan. Sen jälkeen Utsjoki on aivan loistava paikka toimia, naurahtaa Eiramo.
Eiramo lupaa työllistää Utsjoella 20–30 työntekijää parhaaseen sesonkiaikaan. Samalla töitä saisivat myös alihankkijat, eikä Eiramon 13 miljoonan euron sijoitus, kuten uudenkarhea luksushotelli, olisi tyhjän panttina.