Kainuulaisille pyritään saamaan vähitellen omat lääkärit. Se tarkoittaa, että perusterveydenhuollossa ei joka kerta tarvitsisi asioida eri lääkärin kanssa ja selittää vaivojaan aina uudelleen.
Kun ihminen ottaa yhteyttä perusterveydenhuoltoon, hyvinvointialue katsoo, kenen hoitajan tai lääkärin vastaanotolla henkilö on aiemmin käynyt. Sitten henkilö ohjataan samalle hoitajalle tai lääkärille jos se vain on mahdollista.
Omalääkärimalli ei maksa mitään ylimääräistä, sanovat Kainuun hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ylilääkäri Atte Veteläinen ja kehittäjälääkäri Janne Liimatainen.
Malli toimii niin, että kainuulaiset jaetaan lääkäreiden ja hoitajien muodostamille työpareille.
Kun ihminen tarvitsee hoitoa, hän ottaa ensisijaisesti yhteyden hoitajaan, joka arvioi hoidon tarpeen.
Jos lääkäriä tarvitaan, ohjaa hoitaja potilaan tutulle lääkärille, jos aiempi potilassuhde löytyy. Perheet pyritään saamaan samalle omahoitaja–omalääkäri-työparille.
Kainuussa pääsee tällä hetkellä paremmin tutulle lääkärille pienissä kunnissa kuin Kajaanissa. Se johtuu siitä, että Kajaanissa on enemmän väkeä yhtä lääkäriä kohti.
Omalääkärimallin toteutuminen vaatiikin riittävän määrän lääkäreitä.
Yksi hidaste omalle lääkärille pääsemisessä voi olla, että nuoren lääkärin koulutusjakso on päättynyt ja hän on siirtynyt toiseen paikkaan.
Silloinkaan ihminen ei jää ilman hoitoa, vaan pääsee seuraavalle saatavilla olevalle lääkärille.
Omasta lääkäristä on paljon hyötyä
Norjassa on tutkittu, että potilaiden sairaudet ovat paremmassa hoitotasapainossa ja he käyvät harvemmin päivystyksessä tai erikoissairaanhoidossa, kun heillä on oma tuttu hoitaja tai lääkäri.
– Potilaiden sitoutuminen omaan hoitoon ja ymmärrys omasta sairaudestaan ja sen hoidon tarpeesta on paljon parempi, kun he käyvät samalla lääkärillä. Tämä koskee erityisesti perusterveydenhuoltoa eli terveyskeskusta, sanoo Janne Liimatainen.
Kehittäjähoitaja Niina Räisänen arvioi, että myös turvallisuuden tunne lisääntyy, kun ihmisellä on tiedossa henkilöt, jotka häntä hoitavat.
Omalääkärimalli ei ole uusi asia. Räisäsen varttuneet potilaat kertovat hänelle, miten 1980- ja 1990-luvuilla pääsi tutulle lääkärille, ja hommat toimivat hienosti.
Janne Liimatainen vahvistaa, että keskeisin syy omien lääkäreiden katoamiseen on 1990-luvun lama.
Terveyskeskuksiin ei palkattu enää lisää lääkäreitä, ja jäljelle jääneiden työmäärä kasvoi niin, että lääkärit alkoivat jättää terveyskeskukset. Samalla pitkät hoitosuhteet katkesivat, ja omalääkärimalli unohdettiin.
Miksi Kainuun omahoitaja- ja omalääkärimalliin tarvitaan erillinen lähes miljoonan euron hanke? Atte Veteläinen vastaa.
– On tehtävä selvityksiä, joilla tutkitaan nykytila sekä suunnitelmat siitä, miten asiat ratkaistaan. Tähän kuluu rahaa. Se, että potilas päätyy samalle hoitajalle ja samalle lääkärille, ei maksa sen enempää kuin ennenkään, kertoo Veteläinen.
Omalääkäri 2.0 on valtakunnallinen hanke, johon sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Kainuuseen rahaa 990 000 euroa. Hanke päättyy vuoden 2025 lopussa.