Lemmenjoen asukkaat nostavat tien korjaamista vaativassa vetoomuksessaan esille tien liikennemäärät. Erityisesti bussiliikenne on lisääntynyt ja tiellä liikkuvien autojen koko on kasvanut. Se on aiheuttanut muun muassa tienreunojen murenemista. Kirjelmän mukaan tietä tulee leventää ja oikoa niin, että vaaralliset ohituspaikat poistuvat.
Lemmenjoen tietä on korjattu viimeksi vuonna 2004. Silloin tien pinnoite uusittiin. Muita parannustöitä ei ole tehty. Samalla tie kuitenkin kapeni noin 20 sentillä kummaltakin puolelta. Tämä johti tienreunojen murenemiseen, kun autojen ajolinjat tulivat aivan pinnoitteen reunaan. Lisäksi tiessä on pitkiä halkeamia, reikiä ja pullistumia. Kirjelmän ensimmäisen allekirjoittajan, Hans Jomppasen, mukaan tie on todella huonossa kunnossa.
– Pahimmillaan tienreunat ovat murentuneet jopa puolen metrin leveydeltä, ja se on paljon tiellä, joka on ainoastaan neljä metriä leveä, sanoo Jomppanen.
Matkailuautot ajavat keskellä tietä
Metsähallituksen tilastojen mukaan yksistään Lemmenjoen kansallispuistossa vierailee noin 20 000 kävijää joka kesä. Matkailuyrittäjien mukaan sen lisäksi alueella vierailee toinen mokomia turisteja, joka kasvattaa tien käyttöä ainakin 40 000 ajoneuvoon.
– Matkailijoiden suosimat matkailuautot ovat hankalia tällä tiellä. Ne ovat usein yli kaksi metriä leveitä ja niitä ajetaan usein aivan keskellä tietä. Se yksin on jo riskitekijä, kertoo Hans Jomppanen.
Matkailuautojen määrä Lemmenjoen tiellä kasvoi jyrkästi koronan aikoihin, eikä laskua ole odotettavissa näillä näkymin.
– Matkailijamäärät olivat niin suuria, että sellaisia Lemmenjoella ei ole koskaan nähty. Esimerkiksi Lemmenjoen kansallispuiston parkkipaikat olivat niin täynnä, että Metsähallitus joutui laajentamaan parkkitiloja, kertoo yrittäjä ja poromies Heikki Paltto Lemmenjoelta.
Talvella lisääntynyt revontulimatkailu kasvattaa tien käyttöä. Matkailijoita kuljetetaan busseilla revontulien perässä ja Lemmenjoki on yksi halutuimpia revontulibongauskohteita.
”Tämän hoitoluokan teitä ei ole peruskorjattu enää vuosiin”
Lemmenjokiset vetoavat myös huoltovarmuuteen ja Naton tarpeisiin alueella. He toivovat, että Lemmenjoentien parannus kytkettäisiin tulevaan Inari-Pokka -tien perusparannukseen.
Heikki Palton mielestä asiassa pitää ottaa huomioon huoltovarmuus, ja myös se seikka, että Pokantien kunnostus tuo lisää liikennettä myös Lemmenjoen tielle
Lapin ely-keskuksen mukaan on hyvä, että asukkaat tuovat sen tietoon puutteita paikallisessa tienpidossa. Samalla se toteaa, että kyseisen luokan seututeiden korjaukset jäävät tässä taloudellisessa tilanteessa pääteiden parannusten jalkoihin.
– Tämän hoitoluokan teitä ei ole peruskorjattu enää vuosiin. Päällysteitä on paikattu ja suurimpia routavaurioita korjattu, siinä kaikki, kertoo maanteiden hoidon projektipäällikkö Markku Riipi Lapin ely-keskuksesta.
Riipin mukaan hoitovelka pääteillä on sitä luokkaa, että alempiluokkaisten teiden perusparannuksiin ei yksinkertaisesti ole varaa. Päätiet ovat nykyään siinä kunnossa, että kaikki liikenevä raha menee niiden kunnostukseen. Markku Riipi ei muista, että suurempia seututeiden korjauksia olisi tehty hänen aikanaan.
– Voi jopa olla että juuri vuonna 2004 tehty Lemmenjoentien peruskorjaus on ollut niitä viimeisimpiä tämän luokan töitä Lapissa, Riipi muistelee.
Soratie ei toimisi Lemmenjoella
Hans Jomppanen uskoo vakaasti, että vielä joskus tie korjataan. Nykyään muodissa oleva päällystettyjen teiden muuttaminen sorateiksi ei kuitenkaan saa Lemmenjoen asukkailta kannatusta.
– Jos tämä tie nyt joskus sitten uusitaan ja levennetään, niin toivomme että tähän tulee myös pinnoite.
Jomppasen mukaan soratie olisi nykyisillä liikennemäärillä aina huonossa kunnossa. Lemmenjoen asukkaiden vetoomuksen Lapin ely-keskukselle on allekirjoittanut 53 alueen vakituista asukasta.