Murhat ja tapot ovat nyt rajussa kasvussa – näin henkirikollisuuden tutkija selittää ilmiötä

Henkirikollisuuden tutkija huomauttaa, että pitkällä aikavälillä henkirikokset ovat Suomessa vähentyneet.

Poliisin nauhaa, jossa lukee poliisin eristämä alue.
Henkirikokset ovat Suomessa pitkällä aikavälillä vähentyneet, mutta tänä vuonna määrä on ollut kasvussa. Kuva: Marjut Suomi / Yle
  • Jesse Mäntysalo

Henkirikosten määrän tämänvuotisesta kasvusta on vielä aikaista tehdä johtopäätöksiä.

Näin arvioi henkirikollisuutta tutkiva yliopistotutkija Miisa Törölä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista (Krimo).

Tilastokeskuksen mukaan kuluvan vuoden tammi–syyskuussa henkirikoksia tilastoitiin 75. Koko viime vuoden aikana murhia tai tappoja tuli viranomaisten tietoon yhteensä 57.

Törölä sanoo, että määristä ei suoraan pysty päättelemään kasvuun johtaneita taustasyitä.

– Tapauksia on mielekkäämpi tarkastella hieman pidemmällä aikavälillä, jotta näkyviin saa yleisempää trendiä tekojen määristä.

Synkkä syyskuu

Törölä huomauttaa, että määrissä on ollut 2020-luvunkin aikana selkeitä vuosittaisia eroavaisuuksia.

Esimerkiksi vuonna 2020 tapahtui 86 henkirikosta eli lähes 30 enemmän kuin viime vuonna.

– Ei se ole ollut tasaista laskua koko ajan.

Erityisesti syyskuu oli synkkä kuukausi. Tuolloin henkirikoksia tuli poliisin tietoon kaikkiaan 16.

Törölä kertoo, ettei lyhyen aikavälin tilastopiikkeihin ole tuoreeltaan löydettävissä yksiselitteistä syytä.

Tehokas ensihoito vaikuttaa

Tilastokeskus huomauttaa, että tämän vuoden lukuja tarkasteltaessa on muistettava, että Suomessa tehtiin viime vuonna vähemmän henkirikoksia kuin koskaan aiemmin.

Yliopistotutkija Miisa Törölä toteaa niin ikään, että pitkällä aikavälillä henkirikokset ovat Suomessa vähentyneet. Vuosien 2009–2022 aikana tapaukset vähenivät neljänneksellä.

Syitä tähän on useita.

– Väestö vanhenee ja elintapamme ovat erilaisia kuin vaikka 1990-luvulla. Emme ole niin paljoa tekemisissä toistemme kanssa, joten konfliktitilanteita syntyy vähemmän.

Törölän arvion mukaan myös ensi- ja terveydenhuollon kehittyminen paremmaksi viime vuosikymmeninä on todennäköisesti vähentänyt vakavan väkivallan uhrien kuolemien määrää.

Rikosylikomisario Pasi Nieminen Sisä-Suomen poliisilaitokselta arvioi aiemmin tänä vuonna Ylelle, että menneinä vuosina henkirikokset olivat nykyistä enemmän ryyppyporukoiden kesken tapahtuneita tekoja.

Niemisen mukaan tällaisten porukoiden väheneminen on vaikuttanut myös henkirikosten määriin.

Kuuntele myös:

Terve ihminen ei tapa – milloin henkirikoksen tekijä on syyntakeeton?
Tiedeykkönen (julkaistu 10. toukokuuta 2024). Henkirikosten määrä on laskenut Suomessa – silti noin sata ihmistä surmataan, murhataan tai tapetaan vuosittain.