Suomalainen lastenkirjailija ja kuvittaja Linda Bondestam on ehdolla arvostetun ruotsalaisen August-palkinnon saajaksi lasten- ja nuortenkirjojen sarjassa.
Ehdokkuus on hänellä jo neljäs.
– Tuntuu aivan uskomattomalta! Vaikka olen ollut ehdolla aiemminkin, tämä on iso asia. Mukana on hienoja kirjoja ja jo pelkkä ehdokkuus on kuin voitto, Tukholmasta puhelimitse tavoitettu ilahtunut kirjailija kommentoi.
Bondestam on mukana kirjallaan Chop chop – En tapper jordbos berättelse. Kirja on julkaistu Suomessa nimellä Hopi, hopi – reippaan robotin tarina (suom. Päivi Koivisto).
Ehdokasperusteluissa teosta kuvaillaan dystooppiseksi robottieepokseksi, joka sisältää oivaltavaa yhteiskuntakritiikkiä.
Kirja käsittelee optimointiyhteiskuntaa. Ihmiset ovat tehneet maailmasta tehokkaan paikan, joka on heille itselleen epäinhimillinen.
Tarmokas robotti tekee töitä 24/7. Se ei nuku, syö, eikä tarvitse kahvitaukoja, palkasta puhumattakaan. Tulosta syntyy, mutta robottikin saa potkut.
”Ihminen on enemmän kuin tekniikka”
Bondestam ottaa kirjassa kantaa myös tekoälyn käyttöön omalla alallaan. Robotti tehtailee kirjoja ja niiden kuvituksia tahdilla, josta ihminen voi vain haaveilla.
Bondestam ajattelee, että tekoälystä voi olla hyötyä, mutta luova työ pitäisi jättää ihmisille.
– Tekoäly on uhka. Kirjoja, joissa on tekoälyn tekemiä kuvia, on jo myyty. On todella surullista, jos luovumme kaikesta siitä kauniista, mitä ihmisyys tuo mukanaan: luovuudesta, toisista huolehtimisesta ja yhdessäolosta, Bondestam sanoo.
Kirjailijaa huolestuttaa, että kukaan ei tunnu ottavan vastuuta tekoälyn käytöstä saati hallitsevan sitä.
Tekoälyn roolista kuvituksessa on hiljattain keskusteltu muun muassa Anni Kytömäen Mirabilis-kirjan kannen yhteydessä. Kansikuva syntyi osittain tekoälyn avulla. Yle uutisoi kuvittajia puhuttaneesta aiheesta syyskuussa.
Bondestam sanoo, että hänen on vaikea kuvitella, että tekoäly korvaisi kirjailijan ja kuvittajan.
– Tekoäly ei voi koskaan olla sitä, mitä minä olen juuri nyt. Se voi vain kopioida aiemmin tekemääni. Ihminen on paljon enemmän kuin tekniikka: ihminen on intuitiota, sydäntä, tunteita, ja ne vaikuttavat työhön.
Pimeyden läpi, toivoa kohti
Bondestamin kirjat ovat aiemminkin käsitelleet ajankohtaisia, isoja kysymyksiä, kuten sukupuuttoa tai ilmastokriisiä. Ne ovat vaikeita aiheita, mutta Bondestamin kirjoissa on aina mukana huumoria ja toivoa.
Hän sanoo kirjoittavansa aiheista, joita hän haluaa ymmärtää paremmin. Hopi, hopikin sopii kirjailijan mielestä dystooppisuudestaan huolimatta sekä aikuisille että lapsille.
– Kuvakirjoja voi tehdä mistä tahansa aiheesta. Niissä voi olla synkkiäkin piirteitä, mutta on tärkeää johdattaa lukija pimeyden läpi ja toivoa kohti. Lastenkirjan ei pidä olla lohduton, Bondestam sanoo.
August-ehdokkaaksi valitussa kirjassaan Bondestam on omien sanojensa mukaan ollut kuvakielessään aiempaa vapaampi. Jälki on villiä ja raakaa, mikä luo kontrastia robotti-aiheelle: Tämä kirja ei ole tekoälyn tekemä!
Augustprisetin voittajat julkistetaan 25. marraskuuta Tukholmassa.
Lue Linda Bondestamin kirjojen viennistä maailmalle:
