VILNA Loppuvuodesta 2021 liettualaisen toimitusjohtajan Donatas Juciusin puhelin alkoi soida yhä tiheämmin.
Yli 80 miljoonan euron arvoista puukauppaa pyörittävän Diverus-yhtiön tärkein markkina-alue oli Kiina, josta kuului kummia.
Sahatavara ei liikkunut rajan yli kuin ennen, viivästykset pitenivät ja asiakkaat alkoivat käydä kärsimättömiksi.
– Se oli haastava tilanne, Jucius sanoo yhtiön pääkonttorissa Vilnan keskustassa.
Diverus ei ollut ainoa yhtiö, joka oli joutunut ongelmiin. Yli 1 700 liettualaista konttia oli yhtäkkiä pysähtynyt Kiinan satamiin.
Kiinalaisten viranomaisten selitykset vaihtelivat.
Tullin tietokonejärjestelmä ei jostain syystä tunnistanut lähettävää maata. Ja jos maa löytyi, konttien papereissa oli epäselvyyksiä.
Takaisin tarkastusjonon hännille, kiinalaiset käskivät.
Yhteistä kaikille ongelmille oli, että Kiinan viranomaisten mukaan mitään ongelmaa ei ollut.
Vaikeudet eivät kuitenkaan olleet sattumaa.
Kiina oli päättänyt antaa Liettualle opetuksen.
Pari viikkoa ennen konttiliikenteen pysähtymistä Vilnan laidalla sijaitsevan harmaan toimistorakennuksen viidennessä kerroksessa kilisteltiin laseja.
Taiwan oli avannut kaupallisen edustuston Liettuan pääkaupunkiin.
Suurlähettiläs Constance Wang oli innoissaan uudesta pestistään.
Kyseessä oli Taiwanin ensimmäinen uusi edustusto Euroopassa liki 20 vuoteen ja ensimmäinen, joka kantoi Taiwanin nimeä.
– Edustusto näyttää maailmalle, että meillä on Euroopassa aitoja ystäviä, jotka ymmärtävät meitä, suurlähettiläs Wang sanoo Ylelle edustuston kokoushuoneessa.
Taiwanin ja Liettuan sydänystävyys ei äkkiseltään tunnu maailman selvimmältä asialta. Maiden välillä on 8 142 kilometriä.
Wang hymyilee ja osoittaa ikkunasta siintävää Vilnan televisiotornia.
Talvella 1991 itsenäisyydestään taistelleet liettualaiset yrittivät estää Neuvostoliiton joukkoja valtaamasta tornia. Sotilaat tappoivat toistakymmentä aseetonta mielenosoittajaa.
– Taiwanilla ja Liettualla on paljon yhteistä. Olemme molemmat demokratioita ja meillä on kokemusta elämästä pahantahtoisen suurvallan naapurina, Wang vertaa.
Kiinan johdolle Taiwanin edustuston avaaminen oli punainen vaate.
Peking pitää Taiwania kapinoivana maakuntanaan, joka tullaan aikanaan – tavalla tai toisella – liittämään takaisin osaksi Kiinaa.
Kun Liettua kesällä 2021 ilmoitti sallivansa edustuston perustamisen Taiwanin nimellä, Kiina veti Vilnasta pois oman suurlähettiläänsä.
Kun edustusto avattiin, Peking hyökkäsi.
Maailman toiseksi suurin talous alkoi rusikoida vajaan kolmen miljoonan asukkaan Liettuaa talouspakotteilla. Maiden välinen kauppa romahti.
– Talouteen iskeminen oli liike suoraa Kiinan pelikirjasta. Saman olivat kokeneet muun muassa Australia ja Etelä-Korea, sanoo Liettuan teollisuusyritysten liiton johtaja Vidmantas Janulevičius.
Tällä kertaa Kiinan isku ei kuitenkaan ollut aivan yhtä tehokas kuin ennen.
– Ennen suhteiden tulehtumista Kiina muodosti vain parin prosentin siivun Liettuan ulkomaankaupasta, Janulevičius sanoo työhuoneessaan Vilnan keskustassa.
Siinä missä Kiina oli vuonna 2023 Suomen viideksi suurin vientimaa, Liettualle se oli vasta 13:nneksi tärkein kauppakumppani.
Liettuan riippumattomuuteen havahduttiin myös Pekingissä. Kiina päätti laajentaa talouspakotteita ennenkuulumattomalla tavalla.
Se ilmoitti, että eurooppalaiset yritykset, jotka käyttävät Liettuassa valmistettuja osia, eivät ole tervetulleita Kiinaan.
– Peking halusi käytännössä estää Liettuan kaupankäynnin muihin EU-maihin, Janulevičius selvittää.
Nämä niin kutsutut toissijaiset pakotteet eivät kuitenkaan koskaan saaneet tuulta purjeisiinsa. Saksa kieltäytyi noudattamasta niitä.
– Yksikään saksalainen yhtiö ei ole antanut periksi Kiinan vaatimuksille ja jättänyt Liettuaa yksin, julisti Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock huhtikuussa 2022 Baltian kauppakamarissa pitämässään puheessa.
Saksan päättäväisyydestä ei ole välttämättä kiittäminen yksin Berliiniä.
Janulevičiusin mukaan Yhdysvallat ilmoitti Saksan johdolle, että saksalaisille autoille tulisi ongelmia päästä Yhdysvaltojen markkinoille, mikäli valmistajat taipuisivat Kiinan vaatimuksiin.
Väite on kova.
– Näin olen kuullut ja siihen uskon, Janulevičius täsmentää hymyillen.
Väitettä on mahdotonta todentaa. Yhdysvallat ei tapaa julkisesti myöntää liittolaistensa painostamista.
Washington oli kiinnittänyt Liettuaan huomionsa loppuvuodesta 2021.
Yhdysvaltain ulkoministeriössä tilannetta seuraamaan perustettiin työryhmä, jota lähti vetämään apulaisulkoministeri Jose Fernendez.
Fernendez näki tilanteen suurvaltapoliittisen ulottuvuuden ja alkoi työntää asiaa korkeammalle, aina kansallisen turvallisuusneuvonantajan Jake Sullivanin ja lopulta ulkoministeri Antony Blinkenin työpöydälle.
Baltian maan nouseminen Yhdysvaltain ulkoministeriön asialistan kärkipäähän oli poikkeuksellista, mutta poikkeuksellista oli Liettuan ulkopolitiikkakin.
Liettua vastusti Kiinaa retoriikalla, jota oli tavallisesti totuttu kuulemaan Washingtonista.
– Pekingin toiminta ei perustu kansainväliseen lakiin vaan ainoastaan voimaan, Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis lateli uutistoimisto Kyodon haastattelussa marraskuussa 2021.
Myöhemmin samana vuonna Yhdysvallat antoi Liettualle 600 miljoonan euron arvoisen lainapaketin ja kohta perästä 141 miljoonaa euroa sotilasapua.
Washington halusi Liettuasta menestystarinan, Peking varoittavan esimerkin.
Liettua oli hypännyt vapaaehtoisesti keskelle uutta globaalia kylmää sotaa.
Miksi ihmeessä?
Tätä täytyy kysyä Liettuan presidentiltä Gitanas Nausėdalta.
Kävellessä presidentinlinnan käytäviä katse kiinnittyy valokuviin, joissa presidentti Nausėda kättelee Joe Bidenia ja muita valtiojohtajia.
Seinille ripustettujen kuvien tarkoitus on epäilemättä synnyttää vierailijassa mielikuva merkittävästä valtiomiehestä.
Sitä Nausėda toki onkin. Kesällä jatkokaudelle valittu presidentti on kenties koko EU:n jyrkin Kiina-kriitikko.
Kun kristillisdemokraattinen Kotimaan liitto -puolue voitti Liettuan parlamenttivaalit neljä vuotta sitten, arvot nostettiin hallitusohjelmassa ulkopolitiikan johtavaksi periaatteeksi.
Tämä sopi yhteen Nausėdan oman ajattelun kanssa. Liettuassa ulko- ja turvallisuuspoliikan suurimmat linjaukset ovat presidentin päätöksiä.
– Periaatteista kiinni pitäminen on parasta politiikkaa pitkällä aikavälillä. Se voi hetkellisesti tulla kalliiksi, mutta pitkällä aikavälillä se maksaa itsensä takaisin – jopa taloudellisesti, presidentti perustelee.
Nausėda nostaa esiin, että liettualaiset yritykset ovat onnistunut löytämään Kiinan tilalle uusia kauppakumppaneita lännestä ja muualta Aasiasta.
Kiina-riippuvuuden vähentämisestä puhuvat myös muut länsimaat. Yhdysvalloissa presidenttiehdokas Donald Trump on esittänyt, että maan talous tulisi erottaa kokonaan Kiinasta.
EU-maiden johtajat puhuvat “riskien vähentämisestä”
Presidentti Nausėdasta keskustelu on välillä hämmentävää.
– Joskus puhumme Kiinasta taloudellisena kumppanina ja joskus taas strategisena vastustajana. On vaikeaa nähdä, mikä näistä elementeistä on kulloinkin se tärkein tekijä, presidentti sanoo.
Jos Yhdysvaltain ja Kiinan valtakamppailu joskus kärjistyy sotilaalliseksi konfliktiksi, eurooppalaiset maat joutuvat katkomaan nopeasti taloudelliset suhteensa Kiinaan.
Tässä pisteessä ei kuitenkaan vielä olla. Liettuan valintaa onkin kritisoitu diplomaattipiireissä ennenaikaiseksi: maa olisi voinut hyvin jatkaa Euroopan maille tyypillistä tasapainottelua Washingtonin ja Pekingin välillä.
Myös tyylipisteitä on herunut niukasti. Liettua ei tiettävästi kertonut Brysselille tai Washingtonille etukäteen päätöksestään sallia Taiwanin edustusto.
Kritiikkiin Nausėdalla on selvä vastaus.
– Meillä on itsenäisenä maana oikeus luoda ja kehittää kansainvälisiä suhteitamme niin kuin parhaaksi katsomme, presidentti sanoo.
Liettuan rohkea ulkopolitiikkaa saattaa kuitenkin olla tulossa tiensä päähän.
Mielipidemittausten mukaan enemmistö liettualaisista toivoisi maalla olevan paremmat suhteet Kiinaan.
Presidentti Nausėda on sanonut Liettuan pyrkivän tähän suuntaan.
Nyt presidentti kertoo Ylen haastattelussa, ettei vastusta Taiwanin edustuston nimen muuttamista Taipein edustustoksi kuten Kiina vaatii.
Kiinan politiikka Liettuaa tai Taiwania kohtaan ei ole kuitenkaan viimeisen kolmen vuoden aikana muuttunut.
Onko Liettua kaikista kovista puheistaan huolimatta nyt taipumassa Pekingin tahtoon? Presidentin vastaus on ei.
– Liettuaa pitää kunnioittaa. Jos maiden välillä on kunnioitusta, suhdetta on mahdollista kehittää, Nausėda sanoo.
– Toki ymmärrän, että suhteiden normalisoiminen Kiinan kanssa ei ole helppoa. Mutta tämä ei johdu meidän toiminnastamme – vaan joidenkin kiinalaisten viranomaisten ulkopoliittisista käsityksistä, presidentti jatkaa.
Tämänkaltaista puhetta kuulee harvemmin pienten eurooppalaisten valtioiden johtajien suusta.
Epäselvää on, kuinka hyödyllistä se on Liettualle ja millä aikavälillä.
Selvää on yksi asia.
Jos Yhdysvaltojen ja Kiinan valtataistelu kärjistyy voimankäytöksi Taiwaninsalmella, Liettua on valmistautunut sodan taloudellisiin seurauksiin – toisin kuin moni muu länsimaa.