Poliisin rikosasioiden tutkintajärjestelyt ovat uudistuneet lokakuun alussa.
Poliisirikosasiat käsitellään keskitetysti valtakunnansyyttäjän toimistossa ja keskusrikospoliisissa.
Aiemmin poliisirikosasioita käsiteltiin poliisiasemilla ja syyttäjäalueilla ympäri maan.
Esitutkintaa johtaa aiempaan tapaan syyttäjä.
Syyttäjäntoiminta on keskitetty valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikköön, jossa poliisirikosasioihin erikoistuneet syyttäjät toimivat tutkinnanjohtajina.
Samat syyttäjät tekevät myös syyteharkinnan ja ajavat mahdollista syytettä oikeudessa.
Uusi tutkintaryhmä vastaa tutkinnasta
Keskusrikospoliisiin perustettu poliisirikostutkintaryhmä hoitaa rikosepäilyn tutkinnan syyttäjätutkinnanjohtajan alaisuudessa.
Jos tutkintaa ei voi yksittäisissä tapauksissa tehdä keskusrikospoliisissa, esimerkiksi jääviyssyistä, tutkija määrätään toisesta poliisiyksiköstä.
Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot kertoo, että yksittäisiä tutkijoita on sijoitettu eri puolille Suomea.
– Keskittämisen yhtenä tavoitteena on varmistaa poliisirikosasioiden yhdenmukainen ja perusteellinen käsittely koko valtakunnan alueella, kertoo poliisirikostutkintaryhmän päällikkö, rikosylikomisario Sanna Springare keskusrikospoliisista.
Springaren mukaan uuden toimintamallin odotetaan paljastavan myös mahdolliset korruptioepäilyt, ja sillä pyritään takaamaan myös rikosepäilyjen kohteeksi joutuneiden poliisien oikeusturva.
– Yhteistyö valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa on alkanut hyvin.
Poliiseista tehdään vuosittain noin 1 000 rikosilmoitusta, joista noin 10 prosenttia siirtyy tutkintaan, sanoo poliisirikosyksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Tapio Mäkinen.
Tavoitteena turvata luottamus poliisiin
Uudistuksen tavoitteena on ammattimaistaa ja nopeuttaa poliisirikosasioiden käsittelyä ja turvata yhtenäinen ratkaisukäytäntö.
Aiemmin poliisirikosasioita ovat yleensä tutkineet yksittäisiin asioihin erikseen määrätyt poliisit, joiden tehtävä poliisirikosasioiden tutkijana ei ole ollut päätoiminen.
Myöskään tutkinnanjohtajina toimineet syyttäjät eivät olleet päätoimisia. Nyt poliisirikosyksikön syyttäjät ja poliisirikostutkintaryhmä tutkivat päätoimisesti vain poliisirikosasioita.
– Suomen poliisi nauttii kansalaisten keskuudessa kansainvälisesti vertaillen erittäin suurta arvostusta ja luottamusta, muistuttaa Tapio Mäkinen.
– Valtakunnansyyttäjän toimiston uuden poliisirikosyksikön keskeinen tehtävä on osaltaan turvata tämän arvostuksen ja luottamuksen säilyminen, huomioiden kaikkien osapuolten oikeusturvaintressit.
KRP tutkii myös vapaalla tapahtuneet rikokset
Yleisimmät yksittäiset syyt rikosilmoitusten tekemiseen ovat poliisin tekemät päätökset, voimankäyttö ja poliisin käyttäytyminen.
Syyttäjä toimii tutkinnanjohtana aina kun poliisin epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän yhteydessä.
Näin tapahtuu vaikka rikosepäily ei liittyisi virkatehtävään, mutta rikoksen vakavuus ja laatu sitä edellyttävät.
Tutkinta tehdään aina kun joku poliisin haltuun ottama henkilö kuolee. Tavallisimmin kyse on poliisin säilytystiloissa tapahtuneista kuolemantapauksista
Esimerkiksi viime vuonna poliisin tiloissa kuoli kahdeksan henkilöä.
Syyttäjälaitos ja keskusrikospoliisi tiedottivat uusista tutkintajärjestelyistä tänään.
Uutista on muokattu klo 16.46 lisäämällä uudistukseen liittyviä tietoa ja video.