Tänä syksynä Suomessa on tapahtunut poikkeuksellisen paljon palvelunestohyökkäyksiä, kertoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.
Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon on tullut elokuusta lähtien yli 50 palvelunestohyökkäystä, kun maaliskuun ja heinäkuun välillä tapauksia ilmoitettiin reilut 20.
Tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen arvioi tietoon tulevien tapausmäärien kasvun syyksi Nordeaan kohdistuneiden hyökkäysten saamaa julkisuutta.
– Se on saattanut aiheuttaa sen, että muutkin organisaatiot ovat herkempiä meille ilmoittamaan.
Nordea on kärsinyt useista laajoista palvelunestohyökkäyksistä syys-lokakuussa. Viimeisin hyökkäys tapahtui perjantai-iltana.
Nordea epäilee, että tekojen takana on järjestäytynyt taho, joka pyrkii horjuttamaan yhteiskuntarauhaa. Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii tapauksia törkeänä tietoliikenteen häirintänä.
Oikeusoppineet ovat arvioineet, että hyökkäykset saattavat täyttää terrorismirikoksen tunnusmerkistön.
Vain pieni osa tulee tietoon
Samuli Könönen huomauttaa, että Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon tulevat tapaukset ovat erittäin pieni osa kaikista palvelunestohyökkäyksistä.
– Todellisuudessa puhutaan tuhansista palvelunestohyökkäyksistä päivässä Suomessa.
Hänen mukaansa suurin osa niistä on sen verran lyhyitä ja heikkoja, että edes palvelun ylläpitäjä ei välttämättä tule tietoiseksi hyökkäyksistä.
– Viikkojen pituinen palvelunestohyökkäys on meidänkin näkökulmasta poikkeuksellinen.
Motiivi usein poliittinen
Palvelunestohyökkäyksessä verkkopalvelun toiminta pyritään ruuhkauttamaan kohdistamalla sille runsaasti liikennettä useasta eri paikasta. Näin verkkopalvelua ei pääse käyttämään normaalisti.
Suurimmassa osassa tapauksista palvelulle ei ole aiheutunut merkittävää häiriötä, vaan yleensä palvelu on vain hetkellisesti hidastunut.
Kyberturvallisuuskeskuksen arvion mukaan merkittävä osa, yli 60 prosenttia hyökkäyksistä kohdistetaan valtionhallintoon.
Samuli Könönen toteaa, että hyökkääjät pyrkivät aiheuttamaan häiriötä esimerkiksi poliittisen motiivin vuoksi.
– Motiivina voi olla kohdemaan poliittinen päätös tai kohteena olevan yrityksen päätös laajentaa liiketoimintaa jollekin alueelle.
Toisinaan hyökkääjän suoranainen motiivi ei selviä.