Lasten ja nuorten lihavuusleikkaukset alkavat Suomessa ensi keväänä

Toiminta on tarkoitus aloittaa maltilla siten, että ensi vuoden aikana leikattaisiin muutamia kymmeniä potilaita.

Lihavuusleikkauksen jälkeen suoritetussa vatsanahkan pienennyksessä tehdään rasvaimu, jolloin ylimääräistä rasvaa siirtyy keräimeen enää vähän.
Lihavuusleikkauksen jälkeen suoritetussa vatsanahkan pienennyksessä tehdään rasvaimu, jolloin ylimääräistä rasvaa siirtyy keräimeen enää vähän. Kuva: Katriina Laine / Yle
  • Laura Hart

Lasten ja nuorten lihavuusleikkauksia aletaan ensi keväästä lähtien tehdä systemaattisesti osassa Suomen yliopistosairaaloita.

Kirurgian ja gastrokirurgian professori, ylilääkäri Paulina Salminen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta arvioi, että ensi vuoden aikana Turussa leikattaisiin mahdollisesti kymmenkunta lasta ja nuorta, koko maassa muutamia kymmeniä.

– On tärkeää huomata, että leikkauksen mahdollisuudesta ei puhuta ylipainoisten, vaan vaikeasti lihavien lasten ja nuorten kohdalla.

Kansallisen Käypä hoito-suosituksen mukaisesti lihavuuskirurgiaa voidaan harkita sellaisilla murrosiän loppuvaiheessa olevilla 13–18-vuotiailla nuorilla, joilla lihavuuden hoito ei ole ollut tuloksellista ja lihavuus heikentää merkittävästi nuoren elämänlaatua tai aiheuttaa liitännäissairauksia.

– He ovat tavallaan fyysisesti aikuisia ja arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin aikuisilla.

Nuoren tulee myös ehdottomasti olla riittävän kypsä harkitsemaan leikkauksen mahdollisuutta itse.

Paulina Salminen seisoo luentosalissa.
Tyksin ylilääkäri Paulina Salminen kertoo, että tähän mennessä Suomessa on lihavuusleikattu vain yksittäisiä 17–18-vuotiaita. Kuva: David Fagerudd / Yle

Toiminnan takana on kansallinen moniammatillinen työryhmä, jota Salminen vetää. Oppia on haettu ulkomailta, muun muassa Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Leikkauksella haetaan pitkäkestoista apua

Salminen painottaa, että leikkauksilla haetaan pitkäaikaisia, jopa 25–30 vuotta kestäviä pysyviä tuloksia, jotta terveyden riskitekijöitä saataisiin karsittua.

Leikkaus yksinään ei ratkaise mitään, vaan potilaan sitoutuminen syömistavan ja -rytmin muutokseen on kriittisen tärkeää.

– Riittävä psykologinen ja henkinen tuki on myös erityisen tärkeää lasten ja nuorten kohdalla.

Lapsi pitää käsissään puoliksi syötä hampurilaista. Vain hänen kätensä näkyvät.
Vaikea lihavuus on krooninen sairaus ja vaatii Tyksin ylilääkäri Paulina Salmisen mukaan aktiivista ja tehokasta hoitoa läpi elämän.

Salminen kritisoi vaikean lihavuuden hoitoa Suomessa, mikä on hänen mukaansa retuperällä.

– Mikään krooninen yleinen sairaus ei jää yhtä vähälle huomiolle.

Salminen huomauttaa, että lihavuuskirurgiaan soveltuvista ja siitä hyötyvistä potilaista vain noin 1–2 prosenttia pääsee tällä hetkellä hoidon piiriin.

Hän haluaisi purkaa aiheeseen liittyvää häpeää.

– Potilaat itse usein syyllistävät itseään tarpeettomasti.