Helsingin ensihoidon vastuulääkäri Katja Peräjoki on juuri asettunut ambulanssirivistön taakse haastateltavaksi.
Jokainen kalustohallin läpi kulkeva ensihoitaja ja pelastaja heittää pienen kuitin kuvauslamppujen loisteessa istuvalle ensihoidon joukkueenjohtajalle.
– Tämä on aivan mahtava tiimi, Peräjoki sanoo ja naurahtaa.
Peräjoki on luvannut kertoa, miten vuosikausia liitoksistaan natisseen Suomen suurimman ensihoitojärjestelmän kestämätön tehtävämäärä on onnistuttu selättämään.
Helsingissä elettiin vuosia tilanteessa, jossa lähes päivittäin kaikki ensihoitopalvelun ambulanssit saattoivat olla hälytystehtävillä yhtä aikaa. Avuntarpeessa olevat helsinkiläiset joutuivat jonottamaan vuoroaan.
Ensihoidon tehtävämäärä on paisunut lähes kaksinkertaiseksi parinkymmenen viime vuoden aikana, vaikka samaan aikaan helsinkiläisten määrä ei kuitenkaan ole tuplaantunut.
Vuonna 2022 ensihoitohälytysten määrä oli huipussaan: 64 000 hälytystä.
Käytännössä se tarkoitti, että Helsingin pelastuslaitoksen ensihoito hälytettiin tehtävälle 175 kertaa vuorokaudessa.
– Ensihoitajat eivät ehtineet syödä, huoltaa kalustoa tai kouluttautua, Peräjoki kuvailee yksikön tilannetta pahimmillaan.
Peräjoen mukaan henkilökunta sinnitteli ja pelastuslaitokselle pyrittiin saamaan lisää ambulansseja paikkaamaan vajetta.
– Emme tietenkään saaneet lisäresursseja kuten olisimme toivoneet. Ei missään terveydenhuollossa ole resursseja, että yhdenkään ambulanssin lisääminen kävisi noin vain.
Koronapandemian alussa tilanne helpottui hetkellisesti, mutta toukokuussa 2021 hälytystehtävien määrä lähti jälleen jyrkkään kasvuun.
Ihmiset soittivat yhä herkemmin hätäkeskukseen.
– Ehkä se kertoo myös siitä, että hätäkeskuksesta sai hyvin palvelua, Peräjoki sanoo.
Ongelman juurisyihin päätettiin puuttua yksi kerrallaan.
Peräjoki kertoo, että aluksi sote-palveluista piti selvittää, pääsevätkö ihmiset terveysasemille ja muihin palveluihin.
Oli myös epäselvää, ymmärsivätkö ihmiset, milloin soittaa hätäkeskukseen, milloin päivystysapuun, milloin omalle terveysasemalle. Kansalaisia valistettiin vaihtoehdoista, Peräjoki sanoo.
Videolla ensihoidon vastuulääkäri Katja Peräjoki kertoo, kuinka yhteistyöllä hoivakotien kanssa on onnistuttu karsimaan ensihoidon tehtävämäärää:
Ambulanssikyytejä on karsittu tuntuvasti
Eniten hälytystehtävien määrän alenemiseen on kuitenkin vaikuttanut hätäkeskuksen riskinarvio-ohjeen uudistaminen.
Yle uutisoi syyskuussa, että turhien ajojen määrää on onnistuttu vähentämään, koska hätäkeskus harkitsee nyt aiempaa tarkemmin ambulanssin lähettämistä tehtävälle.
Käytännössä se on näkynyt niin, että Suomessa ajettiin tammi–kesäkuussa noin 40 000 ambulanssikyytiä vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Ari Ekstrand totesi syyskuussa Ylelle, ettei ensihoito ole taksikyyti. Jos ambulanssia ei lähetetä, soittaja voidaan ohjata hakeutumaan päivystykseen omalla kyydillä.
Hätäkeskuspäivystäjä siis käyttää aiempaa enemmän omaa harkintaansa.
Helsingin ensihoidon vastuulääkäri Katja Peräjoen mukaan muutos on ollut hätäkeskuspäivystäjille iso, mutta käytännössä se on toiminut hyvin.
Peräjoen mukaan ilman tehtävämäärän vähennystä, ensihoidon toimintakyky olisi jälleen uhattuna nykyisessä taloustilanteessa.
Tukholmassa on alueita, joihin ensihoito ei mene ilman poliisia
Helsingin varjopuolet ovat lääkäriambulanssissa kenttätyötään tekevän Katja Peräjoen arkea.
Hänen edeltäjänsä, vastuulääkäri Teuvo Määttä totesi virastaan eläköityessä vuonna 2018 Helsingin Sanomille, että pääkaupungin ”ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina”.
Vieläkö näin on?
– Sanotaanko, että viina ei ole poistunut. Tietyt muutkin päihteet kuin alkoholi nostavat aina päätään enemmän, mutta meillä ei ole opiaattikriisiä tai vastaavaa, kuten Yhdysvalloissa, Peräjoki sanoo.
Helsingin poliisin arjessa näkyy alfa-pvp:n eli niin sanotun peukku-huumeen lisääntyminen kaduilla. Samanaikaisesti poliisi on havainnut viitteitä katujengien rikollisen toiminnan ammattimaistumisesta.
Peräjoen mukaan tilastollisesti ensihoidolla ei ole ollut aiempaa enemmän väkivaltatehtäviä.
Ensihoitajiin kohdistuva väkivalta on enimmäkseen sanallista tai uhkailua, mutta valitettavasti myös fyysistä väkivaltaa on. Jos hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen uhkaavaksi, mukaan hälytetään poliisi.
Ensihoidon arki Helsingissä ei kuitenkaan ole verrattavissa Tukholmaan, Peräjoki toteaa.
– Siellä on alueita, joihin ensihoito ei mene ilman poliisia.
Ensihoitolääkärin pitää pystyä päätöksiin puhelimessa
Katja Peräjoen kenttätyötä on voinut seurata Pelastajat-nimisessä tosi-tv-sarjassa TV5-kanavalla.
Katsojalle käy nopeasti selväksi, että Helsingissä päivystää yksi ensihoitolääkäri kerrallaan ja että häntä voidaan tarvita samanaikaisesti eri tilanteissa.
Tv-sarjassa kuvataan tilanne, jossa Peräjoki matkaa ambulanssissa tehtävälle, mutta samanaikaisesti ohjeistaa puhelimitse etänä ensihoitajia toisella tehtävällä.
– Lopetetaan elvytys, hän sanoo puhelimeen.
Iso osa ensihoitolääkärin päivystysvuorosta kuluu puhelinkonsultaatioissa.
Peräjoki kokee, että pitkä kokemus ja se, että hän tuntee ensihoitajat ja ohjeet tarkkaan, tekee puhelimessa konsultoimisesta helpompaa.
Peräjoki on koulutukseltaan anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri. Lisäksi hän on suorittanut European Master of Disaster Medicine tutkinnon Piemonten yliopistossa Italiassa.
Työssään Peräjoki on paljon vartija.
Hän paitsi johtaa ja valvoo Suomen suurinta ensihoitojärjestelmää, osallistuu myös ensihoidon kehittämiseen, ammattilaisten kouluttamiseen sekä viranomaisyhteistyöhön.
Peräjoki myöntää välillä miettivänsä ensihoidon joukkueenjohtajan isoa työmäärää. Tehtäviä tuntuu tulevan monesta tuutista.
– Se auttaa, että meillä on todella hyvä tiimi, joka tukee. Täällä on moni asia todella hyvinkin.
Yhtä tärkeää on pitää huolta, että elämässä on muutakin, hän toteaa.
Haastattelun jälkeen Peräjoki suuntaa ystävälleen saunomaan.
Sitten hän palaa taas takaisin Kallion pelastusasemalle viikonlopun päivystysvuoroihin.
Jutussa on käytetty taustamateriaalina myös Katja Peräjoen haastattelua Duodecimin-julkaisussa 16/2023.