Tyhjillään ollut hämeenlinnalainen Poltinahon kasarmialueen rakennus iski kuvanveistäjä Olli Larjon silmään vuonna 2003. Tuolloin taiteilijoiden halvoista ja riittävän kokoisista työhuoneista oli suuri pula kaupungissa.
Kahdessakymmenessä vuodessa rakennuksen suojiin on muodostunut yhteisö, jonka merkitystä pidetään ainutlaatuisena. Larjo kaipaa lisää nuoria mukaan yhteisöön.
– Sopiva rosoisuus riittää meille kassulaisille, vaatimatonkin ylläpito. Viemäriremontti on tulossa, mutta tällaista korvaavaa tilaa olisi vaikea löytää, Larjo sanoo.
Viimeaikainen kulttuurikeskustelu on herättänyt paljon huolta.
Taidekasarmin yhteisöä hallinnoi Ars Häme, jonka puheenjohtaja Salla Laurinolli muutti itsekin aikoinaan Tampereelta Hämeenlinnaan juuri yhteisön työhuoneen takia. Hän toivoo, että myös jatkossa taiteen tekeminen eri puolella Suomea olisi mahdollista.
– On tärkeää, että myös suurten kaupunkien ulkopuolella olisi vapaamuotoisia keskittymiä, joissa kohdataan muita taiteentekijöitä. Siinä ideat törmäilevät arjessa, Laurinolli sanoo.
Laurinolli on myös opettanut pitkään eri-ikäisiä ja nähnyt, miten taide voi olla jopa yhteiskuntarauhan ylläpitäjä.
– Se liittyy ihmisenä olemiseen ja maailman pohtimiseen. Se ei katso, mitkä ovat bruttotulot tai sukujuuret. Kulttuuri liittyy yleiseen inhimillisyyteen, jonka äärelle päästään, ollaanko sitten museossa, galleriassa tai taidekasarmin avoimissa ovissa. Se on yhteiskunnassa demokratisoivaa.
Salla Laurinolli sanoo, että kulttuurin työllistävä vaikutus tahtoo aina unohtua. Puhutaan yhä apurahoista, vaikka kyse on samankaltaisesta tekemisestä kuin yrityksissä, eli on suunnitelmat ja budjetit.
– Ei tämä ole pelkästään taiteilijan yksinäistä hommaa, vaan työllistämme projekteissamme valtavasti ihmisiä, kuten graafikkoja, muusikkoja, toisia tekijöitä.
Hämeenlinnalaista Taidekasarmia käy nykyään säännöllisesti katsomassa kulttuuripäättäjien delegaatioita eri puolelta Suomea. Hämeenlinnan kuninkaallisen nukketeatterin vetäjä Hannu Räisä pitää kasarmia Suomen tasolla uniikkina.
– Täällä käy väkeä ihmettelemässä. Tämä on arvokas, ei vain meille vaan koko Hämeenlinnalle. Mielestäni kannattaisi keskittyä siihen hyvään, mitä meillä jo on. Tuossa vieressäkin on jäähalli, jossa käy 3 000 ihmistä, eikä meitä oikein huomata. Kaupungin kannattaisi huolehtia tästä myös tulevaisuudessa.
Räisä kulkee yhdessä Antti Kemppaisen kanssa pitkät ajat tien päällä, mutta kasarmi on hyvä tukikohta, jonne palata ja valmistaa verstaalla nukkeja sekä harjoitella esityksiä. Verstaalla käy myös alan opiskelijoita nukketeatteriopissa.
Kemppaista ärsyttää, että kulttuurin pitää aina todistaa omaa merkityksellisyyttä ja kaivella lukuja, että ollaan hyödyksi.
– Minusta kulttuuri kuuluu hyvinvointiin kuten terveydenhuolto. Se on tutkittu, että lisää ihmisten terveyttä.
