Kaakkois-Suomen Osuuspankin riskienhallintapäällikkö Kati Kivinen on arjessaan huomannut, miten paljon verkkohuijaukset ovat kasvaneet.
– Pankissa asioi viikoittain ihmisiä, joita on huijattu.
Kivisen mukaan nousussa ovat yhdistelmäkalasteluhuijaukset, joissa huijari yrittää kalastaa ihmisten tietoja useilla eri viestintäkeinolla.
– Huijattaville voi ensin tulla tekstiviesti ja sen jälkeen vaikka puhelu. Huijaus voi kestää päivien ajan, Kivinen kertoo.
Kivisen havainnon vahvistavat myös Finanssiala ry:n pankeilta keräämät luvut. Niiden mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla huijaukset ovat selkeästi lisääntyneet vuoden takaisesta.
Päivien huijaus
Tällaiseen yhdistelmäkalasteluhuijaukseen lankesi imatralainen poliitikko Antero Lattu viisi vuotta sitten. Lattu melkein menetti tuhansia euroja huijareille.
Kaikki alkoi, kun Latun sähköpostiin tuli aidon tuntuinen S-pankin viesti, jossa häntä pyydettiin päivittämään henkilötietonsa. Hän painoi sähköpostissa olevaa linkkiä.
– Sieltä avautuivat aidon näköiset S-pankin nettisivut, Lattu kertoo.
Lattu kirjautui ”pankkiin” ja näki siellä ajankohtaiset tilitietonsa. Latun henkilötiedot olivat sivustolla valmiina, mutta sivusto pyysi Lattua kirjoittamaan ne vielä kertaalleen huijaussivustolle.
Tämän jälkeen ei tapahtunut mitään. Lattu unohti asian tyystin, kunnes puhelin parin päivän päästä soi.
Puhelimessa Latulle esittäytyi mies, jonka kertoi olevansa ”Jaakko Salminen S-pankin teknisestä tuesta”. ”Salminen” kertoi havainneensa, että Latulla oli ollut alkuviikosta ongelmia pankin sovelluksen kanssa.
– Hän selitti, että nyt pitäisi selvittää, missä vika on.
Latulta pyydettiinkin avainlukukortin tunnuksia.
– Kysyin, miksi he tarvitsevat avainlukutunnusta. Annoin kuitenkin tunnukseni, kun hän perusteli, ettei asia muuten hoituisi.
Rahat matkalla Espanjaan
Kun Lattu oli antanut avainlukutunnuksensa, sanoi ”Salminen”, että Lattu ei pääse hetkeen verkkopankkiinsa teknisten muutosten takia. Tästä alkoivat Latulla hälytyskellot kunnolla soida. Lattu kyseli soittajalta, miksi hän ei pääse verkkopankkiinsa.
– ”Salminen” perusteli asian niin, että pankin tietojärjestelmät ovat vanhanaikaisia.
Lattua selitys ei vakuuttanut. Hän nimittäin tietää pankkien järjestelmien olevan moderneja ja uusia. Näin hän tajusi, että kyseessä on huijaus.
Huijarikin tajusi jääneensä kiinni. Puhelu päättyi nopeasti.
Lattu marssi paikan päälle pankkiin. Siellä selvisi, että huijari oli yrittänyt siirtää kerralla tuhansia euroja Espanjassa sijaitsevalle tilille. Pankki kykeni pelastamaan rahat, ennen kuin ne ehtivät lähteä Espanjaan.
Katso tästä, miten verkkohuijauksilta voi välttyä: Verkkohuijareilla on yksi kikka, joka saa digitaitoisenkin kuluttajan lankeamaan huijauksiin.