Lapin kunnat maksavat huomattavia summia yksityisille lakifirmoille – vain kaksi kuntaa selvisi omin voimin

Lapin kunnat ovat käyttäneet viime vuosina yli puoli miljoonaa euroa vuodessa kuluihin, jotka ovat syntyneet erilaisista riita-asioista, ennakkoselvityksistä ja muista oikeudellisista kuluista. Luku on merkittävä, joten luonnollisesti herää kysymys, millaisiin asioihin rahat on käytetty.

Yle pyysi kunnilta selvitystä asianajajille ja yksityisille lakiyhtiöille maksetuista summista. Kuntien vastaukset kertovat, että hajonta on hyvin suurta.

Kymmenen lappilaista kuntaa käytti yli 100 000 euroa tällaisiin tarkoituksiin vuosina 2019–2023. Kaksi kuntaa pääsi kokonaan ilman yksityisten lakifirmojen kuluja tänä aikana.

Asukasta kohti laskettuna suurimmat kulut osuivat varsin odotetusti pienille kunnille, koska niillä pienetkin summat kohoavat korkealle tällaisessa vertailussa. Yli 4 000 asukkaan kunnista suurimmat kulut olivat Kolarissa, Kittilässä ja Sodankylässä.

Rovaniemen kaupungilla on palveluksessaan kolme kaupunginlakimiestä ja yksi hankintalakimies. Kemillä ja Torniolla on käytettävissään yksi kaupunginlakimies.

Koko vertailu löytyy jutun lopusta.

Lähde: Kunnat, Tilastokeskus (väkiluku 21.12.2023)

Rovaniemi: Yli 1,2 miljoonaa euroa lakikuluja viidessä vuodessa

Lapin ylivoimainen ykkönen lakiasioiden kustannuksissa on Rovaniemi, jolla on lähtökohtaisesti kolme omaa juristia palkkalistoilla. Silti Rovaniemi maksoi 1,2 miljoonaa euroa lakifirmoille viiden tarkasteluvuoden aikana.

Valtaosa summasta kului oikeudenkäyntiin, jossa puitiin Rovaniemen kaupungin ja pieneltä osin myös Rovaniemen kylien kehittämissäätiön sijoitustoimintaa. Kaupunki haki siinä lähes miljoonan euron vahingonkorvauksia.

Kaupunkia on kritisoitu suuren summan upottamisesta oikeudenkäyntiin, jossa lopputulos oli laiha: hovioikeus tuomitsi kaupungille 210 000 euron korvaukset.

Rovaniemen tarkastuslautakuntakin on huomauttanut kaupunkia kahteen eri kertaan siitä, että kaupungin tulisi paremmin käyttää omia resurssejaan eikä turvautua yksityisiin yrityksiin tässä laajuudessa.

Myös hovioikeuden päätöksessä todetaan, että tapahtumien selvittäminen olisi ollut mahdollista hoitaa kaupungin oman henkilöstön voimin. Siksi hovioikeus ei tuominnut kaupungille korvauksia ulkoisista selvityskuluista.

Rovaniemen kaupungin henkilöstö- ja hallintojohtaja Antti Määttä kuitenkin sanoo, että kaupungilla oli hyvät perusteet käyttää yli miljoona euroa rahaa selvityksiin, jotta sijoitustoiminnan asiat saatiin selvitetyksi.

– Sinänsä on vain vahvistunut näkemys siitä, että tämän tyyppiset asiat on tärkeää tinkimättömästi selvittää, Määttä lisää.

Hovioikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Siitä on jätetty valituslupa korkeimpaan oikeuteen.

Kittilä: 186.000 euroa lakikuluja viidessä vuodessa

Kittilä otti vertailussa Lapin kuntien kakkostilan. Ilman Rovaniemen kylien kehittämissäätiön oikeusjuttua Kittilä olisi ollut niukasti koko maakunnan suurin yksityisten lakipalvelujen kuluttaja.

Kittilän kulujen perusteluja on vaikeaa arvioida, sillä kunta ei ole useista pyynnöistä huolimatta yksilöinyt kuluja sen mukaan, mihin asioihin selvitykset ja lausunnot liittyvät.

Ylen tietopyyntö lähetettiin kunnille ensimmäisen kerran jo kuukausi sitten, 13. syyskuuta. Kittilän kunnanhallitus on saanut asiasta myös uudistetun tietopyynnön, johon se ei ole vielä vastannut.

Kittilän toimittama selvitys toteaa vain yleisluontoisesti esimerkiksi ”avustus oikeudenkäynnissä virkasuhdeasiassa” vuonna 2020 yksittäisestä kustannuksesta, joka on lähes 20 000 euroa.

Yle on saanut Kittilän kunnalta myös kopiot lakifirmojen laskuista, mutta niistäkään ei löydy aina mitään viitettä siitä, mihin tarkoitukseen työtä on tehty.

Siten tällä hetkellä on käytännössä mahdotonta arvioida esimerkiksi sitä, kuinka paljon Kittilän kunta on mahdollisesti käyttänyt verorahoja kuntapäättäjien puolustamiseen.

Näitä tietoja ei ole annettu edes Kittilän tarkastuslautakunnan jäsenille.

Tämä ei ole haitannut Kittilän kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa Arto Hettulaa (kok). Hänen mukaansa tarkastuslautakunta ei työssään tartu yksittäisiin palveluhankintoihin, ellei tilintarkastaja niitä erityisesti nosta esille.

Lähde: Kunnat, Tilastokeskus (väkiluku 21.12.2023)

Utsjoki ja Enontekiö: Suurimmat kulut asukasta kohden

Lapissa suurimmat asukaslukuun suhteutetut lakikustannukset kohdistuivat kahteen Ylä-Lapin pieniväkiseen kuntaan. Kummassakin tapauksessa yksittäiset syyt nostavat suhteelliset kulut maakunnan huipulle.

Enontekiöllä lakikulut johtuivat pääosin kunnan tytäryhtiöiden kauppoihin liittyvistä asioista. Vertailuaikana kunta myi Enontekiön Sähkö oy:n ja osti Enontekiön lentokentän Finavialta.

Utsjoella useat kuluerät liittyivät kunnan monitoimitaloihin. Lisäksi Utsjoella oli vertailuaikana muutama haastavampi henkilöstöasioihin liittyvä tapaus, sanoo kunnanjohtaja Päivi Kontio.

Pienissä kunnissa huonolla tuurilla on iso osuus siinä, miten korkealle lakikulut nousevat. Esimerkiksi Kontio sanoo, että Utsjoen viimeaikaiset tapaukset ovat olleet varsin poikkeuksellisia ja monta asiaa on mennyt mönkään.

– Tulevaisuuden kannalta ainut mahdollisuus suojautua tällaisilta kustannuksilta on löytää kestävä toimintamalli erilaisten asiantuntijaryhmien kanssa, jotta pystytään tekemään mahdollisimman pitkälle asiantuntijalausuntoihin perustuvia päätöksiä.

Lähde: Kunnat, Tilastokeskus (väkiluku 21.12.2023)

*) Muonion kustannukset ovat vuosilta 2022–2023. Se on sijoitettu taulukkoon vuosittaisten kustannusten mukaan.

KORJATTU 12.11.2024 klo 7:15 Rovaniemen kaupungilla on palveluksessaan kolme kaupunginlakimiestä ja yksi hankintalakimies.

TÄSMENNETTY 12.11.2024 klo 7:15 Sijoitustoimintaa koskeva oikeudenkäynti liittyi pääosin kaupungin ja vain pieneltä osin Rovaniemen kylien kehittämissäätiön sijoitustoimintaan.