Rovaniemeläinen Mikko Saarela avasi apteekin pari viikkoa sitten. Hänellä ei ole ruusuisia kuvitelmia apteekkarin alkuvaiheen tienesteistä.
– Apteekin aloituskustannukset ovat todella kovat, ja kun rahan hinta on mitä se on, niin kyllä tässä jännittää. Niin iso laina on niskassa, ettei tiedä, miten tässä käy. Itse en kyllä saa palkkaa vuoteen, ehkä kahteen, Saarela arvioi.
Veropäivänä julkaistavissa suurituloisten listoissa on perinteisesti vilahdellut monin paikoin apteekkareiden nimiä. Yli 600:aa yksityistä, yrittäjävetoista apteekkia edustavan Suomen Apteekkariliiton mukaan isot lukemat verotustiedoissa selittyvät suureksi osaksi sillä, että apteekki ja apteekkari verotetaan yhdessä.
Toki tuloista on vähennetty liiketoiminnan kustannukset, kuten palkat ja tilavuokrat, mutta koska apteekkari toimii toiminimellä, koko apteekin verotettava tulos merkitään apteekkarin henkilökohtaisiksi tuloiksi, oli apteekki miten suuri tahansa.
Toiminimiyrittäjä ei pysty jättämään osaa tuloksesta yritykseen, vaan koko tulos eli voitto näkyy henkilökohtaisena tulona. Osalla apteekkareita euromäärä on suuri, mutta alan talouden kiristyttyä yhä useamman tilipussi on pienentynyt.
Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen ei kiistä, etteikö apteekkareiden joukossa olisi todella hyvin ansaitsevia.
– Polarisoituminen toimialalla on ollut viime vuosina voimakasta. Osa pärjää hyvin, mutta noin joka neljännessä apteekissa kannattavuus on niin ja näin. Moni ansaitsisi paremmin kokeneena proviisorina toisen palveluksessa.
Lääkelain perusteella apteekin yritysmuodon on oltava toiminimi. Toiminimiyrittäjyyden on katsottu parhaiten ottavan huomioon sen, että apteekkarilla on henkilökohtainen vastuu alueensa lääkehuollosta.
Leikkaukset iskeneet varsinkin pieniin apteekkeihin
Erkki Kostiaisen mukaan 2000-luvulla on tehty monia erilaisia lääkesäästöjä ja suoria leikkauksia apteekkeihin. Erityisesti monet syrjäseutujen pienet apteekit ovat joutuneet koville. Esimerkiksi viimevuotinen reseptilääketaksan leikkaus vei koko maan apteekeilta noin 20 miljoonaa euroa.
– Suurimmat kärsijät olivat pienet apteekit ja ne, joilla on pieniä sivuapteekkeja. Toivottavasti nyt tekeillä olevassa uudistuksessa vääristymiä voidaan korjata.
Kostiaisen mukaan alaan on vaikuttanut paljon myös viimeaikainen kustannusten nousu.
– Kustannusten kasvua ei voida apteekeissa viedä lääkkeiden hintoihin, koska hinnat ovat säänneltyjä. Valtaosa myynnistä on lääkekauppaa, joten pelivaraa ei paljon ole.
Noin 40 prosenttia apteekkareista on perustanut osakeyhtiön ei-lääkkeellisten tuotteiden myyntiin. Muiden kuin lääkkeiden myynnin osuus on kuitenkin alle 14 prosenttia koko myynnistä. Lisäksi jos muun myynnin määrä ylittää lääkelaissa asetetun rajan, se nostaa apteekkiveroa.
Liitto: Veron peruste tulisi muuttaa
Apteekkariliitto on kiirehtinyt apteekkitalouden kokonaisuudistusta. Yksi liiton keskeinen ehdotus on, että apteekkivero tulisi sitoa lääkemyynnin myyntikatteeseen eikä liikevaihtoon.
– Katteeseen perustuva vero kohtelisi apteekkeja nykyistä oikeudenmukaisemmin, koska myynnin rakenteessa voi olla todella isoja eroja. Lisäksi vero voi syödä hyödyn liikevaihdon kasvusta eikä kalliista lääkkeestä jää apteekille juuri mitään.
Kostiaisen mukaan myyntikatteeseen sidottu vero mahdollistaisi valtiolle saman verokertymän kuin nykymalli.
Lisätty 7.11. klo 16.05 Päivitetty jutun alku, muutettu otsikko ja ingressi sekä lisätty video.
Korjattu 7.11.24 klo 17.22 Täsmennetty tieto siitä, että apteekkarin ja apteekin tuloksesta on ennen verotusta vähennetty liiketoiminnan kustannukset. Lisäksi tuotu esille eroja toiminimellä ja osakeyhtiössä toimimisen välillä.
Korjaus 7.11.24 klo 19.10 Selvennetty tekstiin sitä, että toiminimellä toimivan apteekkarin tulotiedoissa näkyy apteekin voitto sekä sitä, että voittoa ei voi tässä yritysmuodossa jättää yritykseen, vaan se näkyy henkilökohtaisena tulona.
Poistettu 7.11. klo 19.10 yksi haastateltavan sitaatti, josta saattoi saada väärän käsityksen apteekkarin verotettavan tulon sisällöstä.