Tohtorintutkinnon vaatimustaso puhuttaa Suomessa, koska Helsingin yliopisto vähensi vaadittujen opintopisteiden ja tieteellisten artikkelien määrää. Muissakin yliopistoissa on tehty jo aiemmin osin samoja toimenpiteitä.
Esimerkiksi Aalto-yliopisto on tänä vuonna tiputtanut opintopisteiden määrää. Itä-Suomen yliopistossa tohtorintutkinnosta on karsittu opintopisteitä, mutta samalla kehitetty työelämälähtöisyyttä.
Väitöskirjatutkija Miina Juntunen sai paikan Itä-Suomen yliopiston tuoreimmassa työelämätohtoripilotissa, jossa on mukana seitsemän tutkimuslaitosta. Pilotissa 28 väitöskirjatutkijaa on samaan aikaan töissä sekä yliopistolla että tutkimuslaitoksessa.
Juntunen työskentelee puoliksi yliopistolla ja puoliksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Kuopiossa.
– Ehdottomasti suurimpana etuna on kahden eri työpaikan ja kahden eri tiimin tuki. Niiden kautta saa todella laajan näkemyksen tutkimusaiheeseen.
Väitöskirjan ohjaus tärkeämpää kuin opintopisteet
Itä-Suomen yliopistossa siirryttiin elokuussa viimeisissäkin tohtoriohjelmissa 30 opintopisteeseen. Aiemmin vaatimukset vaihtelivat eri aloilla 30 ja 60 opintopisteen välillä.
– Yhdenmukaistaminen ei aiheuttanut meillä suuria intohimoja tai kritiikkiä, sanoo Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.
Määtän mukaan opintopisteitä olennaisempaa on väitöskirjaan liittyvä ohjaus ja sitä kautta tuleva kokemus. Suomessa tohtorintutkinnon suoritusajat ovat kansainvälisessä vertailussa pidempiä, ja siksi Määtästä on tarpeen kehittää tohtorikoulutusta.
Suomessa tohtorikoulutuksessa kestää noin kuudesta seitsemään vuotta, mutta Itä-Suomen yliopistossa on tavoitteena 3–4 vuotta.
Työelämätohtorikoulutuksen ei ole tarkoitus pidentää eikä lyhentää väitöskirjan valmistumisaikaa. Rahoitus myönnetään ensin kahdeksi vuodeksi ja tutkimuksen edetessä myös toiseksi kahdeksi vuodeksi.
Väitöskirjan tekeminen työelämässä vaatii tarkkuutta ajankäytössä
Työelämätohtoriohjelma voi madaltaa kynnystä hakea tohtorikoulutukseen. Yliopistolla ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä Kuopiossa työskentelevälle väitöskirjatutkija Aku Sinokille pilotti vaikutti paljon houkuttelevammalta kuin tavallinen apurahojen tavoittelu.
– Tämä oli helpompi ja vähensi stressiä. Pelkäsin jatko-opinnoissa taistelua siitä, onko ensi vuodelle ollenkaan rahaa.
Palkkaa ohjelmassa saa enemmän kuin jos työskentelisi pelkästään yliopistolla väitöskirjatutkijana. Yliopisto ja tutkimuslaitos maksavat palkan noin puoliksi.
Sinokki korostaa kuitenkin, että työelämässä väitöskirjan tekeminen vaatii itsensä johtamistaitoa ja tarkkaa aikatauluttamista.
– Se on työelämäyhdistelmän hyviä ja samalla huonoja puolia. Teen myös projektityötä, mikä ei suoranaisesti liity väitöskirjaan, sanoo Sinokki.
Riskinä tutkimusta häiritsevät muut tehtävät
Myös THL:llä työskentelevä Juntunen tekee väitöskirjan ohella asiantuntijatöitä.
Määtän mukaan kahden työnantajan mallissa on riski, että väitöskirjatutkijan muut työtehtävät häiritsevät väitöskirjatutkimusta ja samalla pidentävät valmistumisaikaa. Yliopisto toivoo, että mahdolliset muut työtehtävät tukisivat väitöskirjatutkimusta.
Itä-Suomen yliopistolla ei ole vielä tietoa tutkimuslaitospilotin jatkosta, sillä kokeilun toimivuutta seurataan ja arvioidaan vielä.
Tutkimukseen panostaminen ja innovaatioiden syntyminen yrityksissä parantaa myös Suomen taloutta, sanoo Määttä.
– Yliopisto ei ole mikään erillinen saareke yhteiskunnassa. Meidän mallimme alleviivaa yliopiston kiinnittymistä yhteistyöhön tutkimuslaitosten tai yritysten kanssa.