Osa kunnista antaa rakentaa valokuitua niin lähelle maan pintaa, että siitä voi seurata ongelmia.
Koska valokuidun rakentamissyvyydestä ei ole lakipykälää, kunnat saavat päättää syvyyden itse. Moni määrää rakentamaan kuidun hyvän rakennustavan määrittämään 70 senttimetriin, jonne esimerkiksi sähkökaapelit sijoitetaan. Osa taas antaa sijoittaa kuidun vain 30–50 sentin syvyyteen. Joissain kunnissa rakentamisesta ei ole lainkaan ohjetta.
Kuntaliiton mukaan valokuidun rakentaminen lähemmäs pintaa voi tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia muun katuinfran rakentamiselle. Alempana sijaitsevaan muuhun tekniikkaan voi olla vaikeampi päästä käsiksi, kun valokuitu on tiellä.
Yle uutisoi aiemmin, kuinka valokuituverkon rakentaminen on uhannut jopa huoltovarmuutta. Nyt valmisteilla on yhdyskuntatekniikan rakennustöitä ohjaava yhdyskuntarakentamislaki. Sen valmistelussa käsitellään myös valokuituverkon rakentamiseen ja muihin katutöihin liittyviä asioita.
Nykyisellään kunta voi määritellä reunaehdot, joiden mukaan urakoitsijan on rakennettava.
Silti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Nurmeksessa eteen on jo tullut tilanteita, joissa pelisäännöistä on poikettu.
– Vanhoja kaapeleita on putkahtanut esiin jopa 5–10 senttimetrin syvyydestä vaaditun 70 sijaan, kertoo kaupungin sähkötöiden johtaja Ville Halonen.
Käytännöt vaihtelevat kunnittain
Televerkkojen 70 sentin kaivuusyvyyttä suositellaan infrarakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa (InfraRYL). Suositusta noudattavat esimerkiksi Rovaniemi, Tampere, Helsinki ja Kuopio.
Myös Joensuu vaatii kuidun 70 senttiin. Kaupungininsinööri Tero Toivasen mukaan riski kaapeleiden vaurioitumiselle on sitä suurempi, mitä lähemmäs pintaa rakennetaan.
Valokuitu rakennetaan usein katualueen kupeeseen viheralueelle. Samoille paikoille saatetaan myöhemmin pystyttää esimerkiksi liikennemerkkejä tai aurausviitoitusta, jolloin kuitu on tiellä ja vaarassa katketa.
– 40 senttiä on ehdottomasti liian lähellä maanpintaa. Voi sattua suuria vahinkoja, jos matala-asennuksella kaivettu kaapeli menee rikki. Sen päässä voi olla satoja verkon käyttäjiä.
Valokuituyhtiöiltä on luotu kaupungin suuntaan painetta, jotta se sallisi matala-asennuksen. Yhtiöt haluavat rakentaa 40 senttiin, koska se on halvempaa.
Pelko on, että jos luvan antaa yhdelle toimijalle, tulee se jatkossa antaa muillekin. Siksi kaupungilla on selkeä linja:
– Ei missään tapauksessa, Toivanen kiteyttää.
”Tulee varoa tarkemmin”
Pohjois-Karjalassa esimerkiksi Tohmajärvellä kuidun saa ujuttaa 50 ja Lieksassa 30 sentin syvyyteen.
Pirkanmaalla Lempäälässä kuitua rakennetaan 40 senttiin. Matala-asennuksen sallimista perustellaan sillä, ettei sitä ole koettu muun kunnallistekniikan kannalta haitalliseksi. Matala-asennus on myös huomattavasti nopeampi tekniikka kuin perinteinen kaivaminen.
Lempäälän liikenneinsinööri Valtteri Partanen myöntää, että riskejäkin on olemassa.
– Esimerkiksi liikennemerkkejä ja valopylväitä asennettaessa valokuitukaapelia tulee varoa entistä tarkemmin.
Lempäälässä kunta kuuntelee valokuitufirmojen toiveita asennussyvyyksistä päättäessään. Toiveet eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet rakentamisen reunaehtoihin.
– 40 sentin syvyyteen rakentaminen on ollut sallittua jo ennen valokuiturakentamisen räjähdysmäistä kasvua, kiteyttää Partanen.
Kuntaliitto: ”Riski kestävyydelle”
Lempäälässä ei toistaiseksi ole ilmennyt matalamman rakentamisen aiheuttamia ongelmia.
Valokuitukaapeleiden elinikä on kuitenkin kymmeniä vuosia. Siksi nyt lähelle maanpintaa asennetut kaapelit saattavat aiheuttaa ongelmia vasta pitkän ajan kuluttua.
Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale näkee, että matala-asennus vaikeuttaa muun infran hoitoa.
– Kun valokuitu on 30 senttiä muun infran yläpuolella, on muuhun infraan vaikeampi päästä tarvittaessa käsiksi.
Lisäksi matala-asennuksissa käytettävä tekniikka voi Taipaleen mukaan olla riski katujen sään- ja kunnossapitokestävyydelle.
Valtteri Partasen mukaan kunnallistekniikan kerrostaminen voi joissain tapauksissa jopa ehkäistä kaapelirikkoja. Kaivaja havaitsee muista erillisen valokuitukaapelin helpommin, jos alue joudutaan avaamaan myöhemmin.
Hän ei koe, että myöskään katujen kestävyydestä syntyy ongelmaa.
– Kunta edellyttää, että urakoitsijat palauttavat kadun kaikki rakennekerrokset täysin kaivuuta edeltäneeseen kuntoon.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.