Suomessa rapistuu vanhoja, historiallisia taloja eri puolilla maata. Usein ne nähdään tuottamattomina kuluerinä. Kunnostus laiminlyödään ja vähän kerrassaan rakennukset hylätään.
Kunnat ja kaupungit koettavat rimpuilla eroon jopa arvorakennuksista. Joensuussa on tarjolla alle 200 000 eurolla jugend-tyylinen kivitalo aivan paraatipaikalla, ydinkeskustassa Pielisjoen partaalla.
Alun perin tyttökouluna toiminut rakennus on valmistunut vuonna 1913, ja sen on suunnitellut arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Sittemmin talossa on sijainnut muun muassa Joensuun pääkirjasto ja konservatorio.
Rakennussuojelu vaihtelee kunnissa suuresti.
– Tuoreen väitöskirjan mukaan jopa yhden keskeisen johtohenkilön suhtautuminen vaikuttaa suojeluratkaisuihin todella paljon, kertoo Pohjois-Karjalan elyn maankäyttöasiantuntija Pekka Piiparinen.
Toisaalta myös yksittäisellä kansalaisella ja esimerkiksi järjestöillä on mahdollisuus tehdä rakennuksista suojeluehdotuksia elyn suuntaan.
– Usein kuulee sanottavan, että joku rakennus on Museoviraston lailla suojelema. Tällaista lakia Museovirastolla ei kuitenkaan ole, vaan virasto toimii apuna, kun suojeluselvityksiä ja päätöksiä laaditaan, Piiparinen sanoo.
Arvorakennukset ovat merkittävä osa alueen identiteettiä
Rapistumaan päästetty tai tyhjilleen jäävä maamerkki on surullinen näky. Joskus voi kysyä, onko viisasta tehdä uutta yhteisen historian kustannuksella.
– Vanhoissa rakennuksissa on sellaisia arvoja, joita tämä aika ei tuota. Esimerkiksi taidokkaaseen koristeluun käytettiin aiemmin aikaa ja ammattiosaamista, Piiparinen kertoo.
Sen näkee yhdellä silmäyksella Rantakatu 30:nen sisälläkin.
Lattialaatoitus, portaikon takorautaiset kaiteet ja puusepän taidokkaasti valmistama kaiteiden päällyspuu ovat kestäneet aikaa, käyttöä ja katseita.
Myös vanhan kivitalon ulkoinen ilme on viehättävä ja uniikki. Sen kunniaksi on viereiseen puistoon tehty lasten leikkikentälle talon miniatyyri.
Entä jos halutaankin juuri vanhaa?
Pohjois-Karjalassa Juuassa asiaa on lähdetty ajattelemaan toisin päin. Entä jos vanha ja nimenomaan puusta tehty onkin se, jota halutaan?
Yrittäjä Kai Iiskola on harrastanut vanhojen talojen korjaamista jo kauan. Hän osti Juuan seurojentalon koronavuosien ajankuluksi.
– Aika moni kävi katsomassa puuhiani vanhasta hirsirakennuksesta kiinnostuneena ja aloin miettiä, että jospa nyt onkin vanhojen talojen vuoro, hän kertoo.
Puu-Juuka sijaitsee pienen Juuan kunnan ydinkeskustan laidalla. Se on kirkonkylän entinen keskusta ja hieno esimerkki vanhasta rakennusperinteestä.
Iiskola on ostanut alueelta viime vuosina useita taloja.
– Kun keskusta siirtyi Puu-Juuan alueelta pienen matkan päähän, saivat vanhat talot onneksi jäädä pystyyn. Monet näistä ovat jo melko huonossa hapessa, mutta yhä täysin korjattavissa.
Vanhojen hirsitalojen vetämänä Puu-Juukaan löysi tiensä muun muassa kuuden henkilön ryhmä Italiasta. Etelä-Euroopassa talot ovat usein kivitaloja ja puurakentamista on vähemmän.
– He olivat aivan ihastuneita alueen vanhoihin hirsitaloihin ja olisivat mielellään majoittuneet talovanhukseen. Niinpä ajattelin, että tänne pitää tehdä puutaloista hotelli, Iiskola kertoo ideansa taustaa.
Työn alla on noin kahdenkymmenen vanhan hirsitalon kokonaisuus
Iiskola yhtiökumppaneineen on ostanut Puu-Juuan kujilta jo kuutisentoista vanhaa hirsitaloa. Muutama lisääkin on tähtäimessä.
Yrittäjät ovat laittaneet suunnitelmaan kiinni omaa rahaa. Lisäksi Etelä-Savon elystä on löytynyt rahoitusta kulttuurihistorian pelastamiseen.
– Puu-Juuka on maakunnallisesti erittäin arvokas ja yhtenäinen vanhojen puurakennusten alue. Olin siitä suoraan sanoen jo todella huolissani, kun talot alkoivat nojailla suuntaan jos toiseen, elyn Pekka Piiparinen kertoo.
Piiparinen antaa erityiskiitosta myös Nurmekseen, jossa vanhojen talojen arvostus näkyy kylänraitilla jo nyt.
Nurmeksen vanhojen puutalojen kokonaisuus sai hiljattain kiitosta myös kansainväliseltä filmiryhmältä. Se valitsi puutalojen sijainnin yhdeksi kuvauskohteekseen alueen tunnelman ja kauneuden takia.
Juuassa on tällä hetkellä työn alla kaksi rakennusta, joihin molempiin tulee useita eri kokoisia hotellihuoneita. Kaikkiaan Iiskolan tähtäimenä on noin 20 vanhan rakennuksen kokonaisuus, joista muodostuu Kylähotelli Puu-Juuka.
Puu-Juuasta rakennetaan matkailun kokonaisuutta
Yrittäjä Kai Iiskola uskoo, että vanhoihin taloihin löytyy majoittujia. Tavoitteena on saada alueesta sellainen, että se houkuttelee myös päiväretkelle. Kohtuullisen matkan päässä Puu-Juuasta on useita kansallispuistoja, Kolin rinteet ja Bomban alue kylpylöineen Nurmeksessa.
Talojen ympärillä olevista tonteista kunnostetaan yhtenäinen puistoalue vapaasti kuljettavaksi. Alueen laidalla on myös vanha myllymuseo hirsirakennuksineen Juuanjoen äärellä.
Puu-Juuassa toimii jo muun muassa kahvila ja entisessä pankkitalossa sijaitseva baari. Tulossa on Kalevala-teemainen minigolf-rata suuren hirsitalon sisään sekä ruokapalveluita.
Juuan alueella on vanhoja hirsirakennuksia muuallakin. Satamassa Vanha Kanttorila on saamassa uutta elämää ympärilleen.
Pielisen rannalla Retulahden pohjukassa olevaan satamaan suunnitellaan uutta palveluvarustusta ja ravintolatoimintaa. Itäiseltä päätieltä eli valtatie 6:lta on Juuan liittymän kohdalta satamaan vain 300 metriä.
– Pitäähän Pielisen rannalla saada lautaselleen kalaruokaa. Sellaistakin tässä hiljalleen suunnitellaan, Kai Iiskola kertoo.