MOSKOVA Venäjän ykköspropagandisti Dmitri Kiseljov kulkee viinintuottajain foorumin näyttelysaliin. Tiedotusvälineiden kuvaajat parveilevat ympärillä.
Kiseljovin rooli kertoo siitä, että viiniala nauttii nyt Venäjän valtiovallan suojelusta. Suuri osa viinintuotannosta keskittyy eteläisille Rostovin ja Krasnodarin alueille – ja Venäjän vuonna 2014 miehittämälle Krimille.
Valtiollisen Rossija Segodnja -uutistoimiston pääjohtaja tunnetaan länsimaissa lähinnä kovasta retoriikastaan televisiojuontajana. Vuonna 2014 Kiseljov sanoi, että Venäjä on ainoa maa, joka voi muuttaa Yhdysvallat radioaktiiviseksi tuhkaksi.
Moskovassa hotelli Ukrainassa marraskuun alussa pidetyllä viinifoorumilla Kiseljov liikkuu rauhanomaisemmassa roolissa, viininviljelijöiden ja -valmistajien yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.
– Jos on tarjontaa hyvästä viinistä, jos on – anteeksi sana – propagandaa ja promootiota, silloin ihmiset juovat vähemmän vodkaa. Se on terveellisempää, se on kauniimpaa. Viininviljely ja viininvalmistus ovat ruokakulttuurin lisäksi suuri kulttuuri-ilmiö, Kiseljov hehkuttaa Venäjän medialle.
Viinifoorumi kuvastaa Venäjän valtion ponnistuksia oman viinintuotannon nostamiseksi. Foorumilla esiteltiin sujuvasti kotimaisina myös krimiläisiä yrityksiä.
Viinintuotanto on tärkeä elinkeino Krimillä, joten sen edistäminen auttaa osaltaan Venäjää sitomaan niemimaata omakseen.
Ukraina on muun muassa protestoinut Krimillä sijaitsevan perinteikkään ja suuren Massandra-viinitilan yksityistämistä venäläisomistukseen.
– Viinimarkkinoiden tilanne on erittäin hyvä. Ennen kaikkea on havaittavissa vahva suuntaus, että venäläinen kuluttaja on alkanut luottaa venäläiseen viiniin, viininvalmistaja Zolotaja Balkan pääjohtaja Jelena Kostenko sanoo Ylelle.
Hän kiittelee maatalousministeriön ja valtiovarainministeriön tukea viinialalle.
Kuten moni viinifoorumilla esillä ollut yritys, myös Zolotaja Balka on Krimin niemimaalta, Balaklavasta.
Valtio tekee tilaa venäläisviineille
Viime vuonna Venäjällä tuotettiin maatalousministeriön mukaan noin 600 miljoonaa litraa viinituotteita. Tänä vuonna tuotannon odotetaan nousevan 700 miljoonaan litraan.
Venäjä on nostanut niin sanottujen epäystävällisten maiden viinien tuontitulleja. Sellaisiksi Venäjä lukee EU- ja Nato-maat. Elokuussa tullit nousivat jo 25 prosenttiin.
Kiseljovin edustama yhdistys on esittänyt tullien nostamista ainakin 50 prosenttiin, ellei jopa 200 prosenttiin. Maatalousministeriö haluaa edetä varovaisemmin.
Venäjän kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt lakiesityksen, jonka mukaan ravintoloiden viinilistoilla ja kauppojen viinihyllyillä ainakin viidenneksen tarjonnasta pitäisi olla kotimaista tuotantoa.
Euroopan unioni puolestaan on asettanut vientikiellon Venäjälle viineille, jotka maksavat vähintään 300 euroa pullolta. Se koskee kuitenkin hyvin pientä siivua Venäjän markkinoista, ja rikkailla on keinonsa saada huippuviinit käsiinsä kolmansien maiden kautta.
Toisaalta EU on pyrkinyt hankaloittamaan venäläisten viinintuottajien elämää kieltämällä luonnonkorkkien viennin Venäjälle. Johtavat tuottajat sijaitsevat EU:ssa Portugalissa ja Espanjassa.
Pakotteita on kierretty ilmeisesti ainakin Turkin kautta, saksalainen DW kirjoittaa.
Tammi-elokuussa viinintuonti EU:n alueelta laski matalimmilleen 20 vuoteen. Valtiollisen uutistoimiston RIA Novostin mukaan tammi-elokuussa Venäjälle tuotiin viiniä EU:sta 126 tuhatta tonnia, neljännes vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.
Etelä-Dagestanissa toimivan Derbent Vinon brändilähettiläs Murad Alibekov sanoo viinimessuilla Ylelle, että venäläiset viinimarkkinat kehittyvät suurin harppauksin.
Ulkoinen syy ovat tuontiviineille asetetut tullit, sisäinen syy valtion tuki viinitiloille ja viininvalmistajille, Alibekov kertoo.
Suurin haaste on Alibekovin mukaan viinitarhojen riittämätön pinta-ala. Se estää tuottamasta viiniä niin paljon kuin markkinat vetäisivät.
– Nyt on meneillään voimakas viinitarhojen uudistaminen. Istutamme uudelleen viinitarhoja ja meidän ympärillämme ihmiset istuttavat viinitarhoja, Jelena Kostenko kertoo.
Viinikulttuuri kehittyy Venäjällä
Krimiläisen viininvalmistajan Valeri Zaharinin yhtiötä edustava brändilähettiläs ja pitkäaikainen viinialan vaikuttaja Oleg Filippov sanoo, että Venäjän viinimarkkinat ovat kehittyneet voimakkaasti kuluneen 15–20 vuoden aikana.
Hänen mukaansa ero on kuin maalla ja taivaalla. Filippov perusti vuonna 1995 Venäjän ensimmäisen viinilehden.
– Vuonna 1995 Venäjällä ihmiset tiesivät unkarilaiset, bulgarialaiset, luonnollisesti georgialaiset viinit. Siihen tietämys rajoittui, Oleg Filippov sanoo Ylelle.
– Nyt venäläisen viinasiantuntijoiden yhteisön tietämys on korkeimmalla tasolla.
Oleg Filippovin mukaan pakotteet ovat auttaneet Venäjän tuotantoa. Tuontiviinejä on edelleen hyvin tarjolla, mutta ne ovat nyt kalliimpia.
Filippov arvioi, että laadullisesti venäläiset viinintuottajat kykenevät korvaamaan 95–96 prosenttia ulkomaisesta viinintuonnista. Vain aivan huippulaatuisimmat viinit ovat vielä saavuttamattomissa.
Filippov kertoo, että suosiotaan ovat kasvattaneet viininmaistelutilaisuudet. Venäjä kehittää myös viiniturismia.
Krimiläisen Wine Park -yrityksen brändilähettiläs Nastja Krjukova kertoo, että kiinnostus Mustanmeren rannikon viiniturismiin kasvaa.
– Ei vain lomailun näkökulmasta vaan juuri viinikulttuurin syventymisen näkökulmasta, Nastja Krjukova sanoo Ylelle.
– Viinikulttuuri kehittyy Venäjällä kiistatta, vieraamme alkavat suhtautua vähemmän epäilevästi paikallisiin tuotteisiin, monet ennakkoluulot murtuvat.
Voisi kuvitella, että jatkuva sota vaikeuttaa Krimin viiniturismia. Krjukova myöntää, että Simferopolin lentokentän sulkeminen on hankaloittanut logistiikkaa. Krimiläisten viinien edustajat eivät foorumilla muuten valita olojaan.
Zolotaja Balkan pääjohtaja Jelena Kostenko piti hyvänä, että Venäjällä on edelleen tarjolla ulkomaalaisia viinejä. Se saa venäläiset viinintuottajat panostamaan laatuun.
– Minulle kauhein pelko on, että palaisimme laatuun, joka oli Neuvostoliitossa. Oli Sovetskaja-samppanjaa ja siinä kaikki. Katsokaa nyt, millainen monipuolisuus on kuohuviineissä, Kostenko sanoo.