Vältä Etelä-Karjalan uutta kiirevastaanottoa, jos kyse on vain perusflunssasta

Etelä-Karjalan hyvinvointialue kehittää uuden kiirevastaanoton sekä yhteispäivystyksen potilasohjausta, jotta sairaimmat saavat hoidon ensin.

Keittosuolaliuos tippuu tippa kerrallaan kanyyliin.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue kehittää jatkuvasti keinoja varmistaa, että potilaat saavat hoidon oikeassa järjestyksessä. Kuva: Kare Lehtonen / Yle
  • Tanja Hannus

Etelä-Karjalan hyvinvointialue kehottaa ihmisiä välttämään kiirevastaanoton kuormittamista flunssaoireissa.

Parhaillaan kiirevastaanoton potilaat ovat pitkälti kausiflunssaoireisia, sillä käynnissä on infektiohuippu.

Akuutin tulosyksikön ylilääkäri Pekka Korvenoja muistuttaa, että flunssatauteja voi potea valtaosassa tapauksista rauhassa kotikonstein. Antibioottihoidolle on harvoin tarvetta.

– Flunssataudeissa oireiden huippu on usein kolmannen tai neljännen sairastamispäivän kohdalla, ja oireet lievittyvät viikon sisällä. Yskä voi kestää useita viikkoja, Korvenoja kertaa.

Sohvalla viltin alla makaava nainen.
Kausiflunssan infektiohuippu näkyy nyt Etelä-Karjalan terveydenhuollossa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Kiireisimmille tilaa

Etelä-Karjalan hyvinvointialue siirsi kolmisen viikkoa sitten kiirevastaanoton keskussairaalan A-tornin kahdeksanteen kerrokseen, jotta yhteispäivystyksen ruuhkat vähenisivät. Puhelimitse tai verkossa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen potilas ohjataan joko yhteispäivystykseen tai kiirevastaanotolle.

Pekka Korvenojan mukaan aikoja on riittänyt kiirevastaanoton potilaille. Hän kuitenkin vetoaa ihmisiin, jotta nämä ottaisivat ajan seuraavalle tai sitä seuraavalle päivälle. Näin vakavimmin sairaat saavat hoidon samalle päivälle.

Yhteispäivystykseen tulee kohtuullinen määrä sinne suoraan ohjattuja potilaita.

– Osa heistä puolestaan soveltuisi hoidettavaksi kiirevastaanotolla, Korvenoja kertoo.

Kävijämäärä kasvussa

Toiminta vaatii siis hiontaa. Hyvinvointialue käykin aktiivista kehittämis- ja palautekeskustelua potilasohjausta ja hoidontarpeen arviointia organisoivan Kaiku24-yrityksen kanssa.

Sekä päivystyksen että kiirevastaanoton kokonaiskävijämäärä on ollut kasvussa muutoksen jälkeen. Tästä on Korvenojan mukaan kuitenkin vaikea vetää vielä suoria johtopäätöksiä.

– Kyseessä voi olla lisääntyneen tarjonnan tuottama lisääntynyt kysyntä, mutta myös olemassa olleiden palveluiden riittämättömyys ennen nykyistä muutosta, Korvenoja pohtii.

Henkilökunta on ollut kiirevastaanottojen muutoksen suunnittelussa aktiivista.

– Myös toiminnan käynnistyttyä henkilökunta on motivoitunut kehittämään sitä, Korvenoja kiittelee.