Seinäjokikaan ei ota enää pakolaisia vastaan Etelä-Pohjanmaalla – pakolaisyksikön asiakasmäärä on kymmenkertaistunut

Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat ruuhkauttaneet Seinäjoen kaupungin pakolaisyksikön. Tilanne on poikkeuksellinen, ja päätös olla vastaanottamatta uusia pakolaisia väliaikainen.

Seinäjoen SPR:llä kerätään apupupuja ukrainalaislapsille.
Seinäjoki ei ota ensi vuonna yhtään kiintiöpakolaista vastaan. Kuva: Mirva Ekman / Yle
  • Jaana Mattila
  • Päivi Rautanen

Yksikään Etelä-Pohjanmaan kunnista ei ota ensi vuonna kiintiöpakolaisia.

Viime vuosina Seinäjoki on ollut maakunnan ainoa pakolaisia vastaanottava kunta.

– Tilanne on muuttunut totaalisesti Ukrainan tilanteen vuoksi, toteaa Seinäjoen kaupungin elinvoimajohtaja Erkki Välimäki.

Aiemmin kaupunki tarjosi vuosittain turvapaikan 2–4 perheelle, jotka tulivat kriisialueelta, muun muassa Syyriasta.

Sen jälkeen kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi, asiakasmäärä kaupungin pakolaistyössä on kymmenkertaistunut. Välimäen mukaan resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä uusien pakolaisten kotouttamiseen.

– Meillä on yli 500 asiakasta, kun normaalisti heitä on ollut 50–60. Yritämme selvitä tästä määrästä, ja sen vuoksi emme ota uusia kiintiöpakolaisryhmiä.

Elinvoimajohtaja uskoo, että ratkaisu on väliaikainen.

Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki seisoo Seinäjoen kaupungintalon aulassa.
Seinäjoen kaupungin elinvoimajohtaja Erkki Välimäki kehuu eteläpohjalaisia ukrainalaisten vastaanottamisessa. Siinä on tehty hänen mukaansa erinomaista työtä. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Lisää työntekijöitä pakolaistyöhön

Seinäjoen kaupunki on joutunut lisäämään työvoimaa pakolaisyksikköön. Kahden vakituisen lisäksi on Välimäen mukaan täytynyt palkata 2-3 määräaikaista.

– Se on ollut ihan välttämätöntä. Tämä tilanne koskettaa tietysti muutakin kuin pakolaistyötä. Maahanmuuttajien neuvontapiste MONI-infossa on kaksi työntekijää, ja työllisyyspalveluissa kuuden hengen tiimi maahanmuuttajatyössä.

Ukrainalaisten lisäksi Seinäjoelle on tuonut väkeä koulutusperäinen maahanmuutto.

– Ammattikorkeakoulu on sitä lisännyt, mutta myös toisen asteen koulutus ja yliopistokeskuksessakin on ryhmiä, Välimäki sanoo.

Esimerkiksi Vaasan yliopiston Seinäjoella järjestettävään koulutukseen oli tuhat hakijaa.

Kaupungin ilme on kansainvälistynyt käytännössä kahden vuoden aikana.

– Muutos on ollut todella nopea. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus oli reilu kaksi prosenttia koko väestöstä, kun nyt se on neljä prosenttia, Välimäki toteaa.

Asunnot eivät riitä opiskelijoiden perheille

Oleskeluluvalla Suomessa opiskelevat voivat nykyään muuttaa Suomeen perheensä kanssa. Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että tutkija- ja opiskelijalain mukaisesti opiskelijan perheenjäsenelle voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella.

Tämä näkyy Seinäjoen asuntotilanteesssa, sanoo Välimäki.

– Asunnot eivät riitä. Meillä on koko ajan jonossa 100–200 ihmistä.

Tilanne on johtanut siihen, että osa opiskelijoista on muuttanut Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle.

– Sellaistakin ilmiötä on, että yhdessä asunnossa saattaa asua enemmän kuin yksi perhe tai yksi opiskelija, Välimäki kertoo.

Yksityisillä vuokramarkkinoilla ongelmaksi nousee Välimäen mukaan opiskelijoiden maksukyky. Ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi varaa 300–400 euron vuokriin, mutta sellaisia asuntoja ei ole Seinäjoella tarjolla.

”Seinäjoki tarvitsee maahanmuuttajia”

Vaikeuksista huolimatta Välimäki toteaa, että Seinäjoki tarvitsee maahanmuuttajia.

Työikäisten väestön määrä laskee koko maakunnassa huomattavasti. Työllisyystilanne maakunnassa on myös hyvä.

– Meillä on erittäin pieni työvoimareservi, ja nyt kun ikäluokat vanhenevat ja pienenevät, emme löydä tekijöitä mistään. Koko Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, myös Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa.

Artikkelia on tarkennettu 20.11.2024 klo 15.52. Ulkomaalaisen opiskelijan perheenjäsenten oikeus oleskeluun Suomessa perustuu tutkija- ja opiskelijalakiin. Se ei ole Maahanmuuttoviraston linjaus, niin kuin jutussa alun perin kirjoitettiin.