Tänä syksynä julkaistu Tilastokeskuksen uusi väestöennuste on edellistä ennustetta selvästi myönteisempi.
Väki vähenee, mutta käyrät eivät ole laskeneet niin jyrkästi kuin on oletettu. Viime vuonna työikäisen väestön väheneminen käytännössä pysähtyi.
Etelä-Pohjanmaan liiton yhteyspäällikkö Miika Laurila painottaa, että ennusteiden toteutumiseen voi itse vaikuttaa.
– Ennusteet eivät ota huomioon kaikkia trendejä. Ne tuovat arvokasta tietoa, mikä auttaa meitä reagoimaan, mutta ne ovat vain laskelmia, sanoo Laurila.
Mitä kauemmas ennusteet ulottuvat, sitä epävarmemmaksi ne käyvät.
Muutoksen tekijöitä
Parin viime vuoden aikana Etelä-Pohjanmaan suuntaa on kääntänyt maahanmuutto ja siinä etenkin ukrainalaisten pakeneminen sodan jaloista.
Myös opiskelijoita on tullut yhä enemmän ulkomailta. Se näkyy erityisesti Seinäjoella.
Moni asia antaa viestiä siitä, että toivoakin on. Laurila ei sulje pois edes käännettä syntyvyydessä.
– Sekään ei ole mahdotonta, että syntyvyys lähtisi nousuun, jos tulee työikäisiä perheineen ja perheet kasvavat. Tai jos kuntien välinen muuttoliike kääntyy ja jos korkeakoulun aloituspaikkoja saataisiin lisää, miettii Laurila.
Pitkäjänteistä työtä
Maakunta-analyytikko Marko Rossinen listaa neljä tekijää, jotka selittävät muuttoliikettä ja joihin pitäisi pystyä vaikuttamaan: työpaikat, asuminen, opiskelu ja perhesuhteiden muutos.
Lisäksi ovat veto- ja pitovoima.
– Paljon puhutaan vetovoimasta, mutta pitovoima on vähintäänkin yhtä tärkeä. Meillä pitäisi olla niitä tekijöitä, jotka pitävät väestön alueella, sanoo Rossinen.
Samaa sanoo Laurila.
– Kun Etelä-Pohjanmaalle on saatu työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, niin nyt on se hetki saada kotoutuminen onnistumaan, saada heille linkkejä työelämään jo opiskeluvaiheessa, jotta jäämisen todennäköisyys olisi suuri, täydentää Laurila.
Etelä-Pohjanmaan akilleen kantapää on opiskelupaikkojen vähyys. Korkeakoulupaikkoja on selvästi vähiten nuorta kohden koko maassa.
Viime aikoina yhdeksi hankaluudeksi on noussut myös vuokra-asuntojen puute.
Työikäisten määrä
Tänä syksynä julkaistu tilastokeskuksen ennuste ei optimismista huolimatta näytä kovin hyvältä.
Lasten ja nuorten määrä vähenee, ja ikäihmisten määrä kasvaa.
Se tarkoittaa hankaluuksia huoltosuhteeseen eli siihen paljonko työikäisiä on suhteessa esimerkiksi lapsiin ja vanhuksiin. Väestöllinen huoltosuhde kuitenkin paranee, kun 2023 se on ollut 74,2 ja vuonna 2045 se olisi ennusteen mukaan 73,2. Työikäisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä 15-64-vuotiasta väestöä.
Työikäisten eteläpohjalaisten määrä on vähentynyt yli kymmenen vuoden ajan tuhannen ihmisen vuosivauhtia. Väheneminen jatkuu, mutta huomattavasti hitaampana.
Vuonna 2033 heitä ennustetaan olevan 3 050 nykyistä vähemmän, mutta juuri tähän maakunnassa pyritään vaikuttamaan.
Työikäisten määrä nousisi vuoteen 2033 mennessä vain Seinäjoella ja Ilmajoella. Suhteellisesti työikäisten määrä vähenisi eniten Soinissa, Isojoella ja Karijoella.
Etelä-Pohjanmaan väkiluku olisi ennusteen mukaan vuoden 2033 lopussa 183 789 henkeä eli 3,5 prosenttia pienempi kuin viime vuoden lopulla.