Osa venäläisistä turvapaikanhakijoista on joutunut odottamaan Suomen maahanmuuttoviranomaisten päätöstä yli lain salliman 21 kuukauden ajan. Erityisen paljon heitä on niiden joukossa, jotka saapuivat maahan Venäjän syksyllä 2022 julistaman osittaisen liikekannallepanon alettua.
Yle Novosti pyysi kommenttia tilanteesta sisäministeri Mari Rantaselta (ps.).
– En edes tiedä, mistä on puhuttu Yle Novostilla. Luulen, että tämä kysymys on Migrin vastattava kysymys, Rantanen vastasi.
Tilanne on nyt kuitenkin vuoden lopussa kaikesta päätellen selventymässä.
”Venäjällä esittäisin protestini sellitovereilleni”
Aleksei Dupljakov on odottanut turvapaikkapäätöstä Kemijärvellä sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa jo yli 26 kuukautta. Yle on pystynyt vahvistamaan Dupljakovin henkilöllisyyden ja nähnyt häntä koskevia Maahanmuuttoviraston asiakirjoja.
Dupljakov pakeni Venäjältä, koska vastustaa Vladimir Putinin hallintoa ja Venäjän hyökkäyssotaa. Hän oli toiminut muun muassa edesmenneen Aleksei Navalnyin kampanjoissa ja sodanvastaisessa Jabloko-puolueessa.
Dupljakov kertoo, että poliisilla oli tapana soittaa hänelle varoittaakseen seurauksista, jos hän osallistuisi ilman viranomaisten lupaa järjestettyihin mielenosoituksiin.
– Osallistuin Moskovassa sodanvastaiseen mielenosoitukseen. Siellä minut pidätettiin, ja minulle määrättiin sakko. Muutaman kuukauden kuluttua minut kutsuttiin kotipaikkani poliisiasemalle. Siellä poliisi alkoi kysellä minulta, miksi olen sotaa vastaan.
Dupljakovin mukaan poliisi alkoi uhkailla häntä.
– Hän sanoi minulle, että olette aikuinen ihminen, en voi kieltää teitä osallistumasta mielenosoituksiin. Meillä on lainsäädäntö, joka koskee asevoimien halventamista. Ja ymmärrättehän, että jos jatkatte sodan vastustamista, meidän on puhuttava teille eri tavalla. Pidin sitä uhkauksena, Dupljakov jatkaa.
Dupljakov on kertonut tässä jutussa mainitut asiat myös Migrille haastatteluissa. Yle ei ole pystynyt varmentamaan hänen kertomiensa asioiden paikkansapitävyyttä muista lähteistä.
Sen jälkeen kun Venäjällä julistettiin osittainen liikekannallepano, Dupljakov alkoi saada viestejä poliisilta. Täyttä varmuutta siitä, kuka viestejä lähetti, ei ole, mutta hän päätti lähteä.
– Jos olisin jatkanut mielipiteideni ilmaisemista, minut olisi todennäköisesti pidätetty ja olisin joutunut ilmaisemaan protestini vankilassa sellitovereille, hän sanoo.
Dupljakov haki Suomesta turvapaikkaa vedoten poliittiseen vainoon ja liikekannallepanoon. Maahanmuuttovirasto on haastatellut häntä neljästi. Yksityiskohtaiset kysymykset koskivat hänen oppositiotoimintaansa ja viranomaisten uhkauksia.
Migri: pitkittyneet hakemukset ovat etusijalla
Maahanmuuttoviraston prosessiasiantuntija Lauri Roikonen vahvistaa, että joidenkin Venäjän kansalaisten turvapaikkahakemusten käsittelyaika on venynyt yli 21 kuukauden mittaiseksi. Samalla Migristä huomautetaan, että viivästymiset eivät koske vain venäläisiä turvapaikanhakijoita, vaan muidenkaan kansallisuuksien osalta ei olla tavoitetilassa.
Venäjän liikekannallepanon jälkeen syyskuussa 2022 venäläiset tekivät 1 321 hakemusta, joista 740 oli aikuisten miesten tekemiä. Marraskuun puoliväliin mennessä päätöksiä oli tehty 1 024.
Dublin-menettelyllä tarkoitetaan sitä, että turvapaikkahakemuksen käsittelyvastuun katsotaan olevan toisella jäsenvaltiolla.
– Asepalvelus oli yleisin syy hakemusten jättämiseen venäläisten keskuudessa, kertoo Roikonen.
Suomi odotti pitkään EU-tason päätöstä koskien mobilisaatiota paenneita turvapaikanhakijoita, mutta kun sellaista ei tullut, Suomi alkoi valmistella omaa kansallista ohjeistusta.
– Pitkään turvapaikkapäätöstä odottaneiden venäläisten turvapaikanhakijoiden päätöksentekoa priorisoidaan tällä hetkellä Maahanmuuttovirastossa, sanoo Roikonen.
Roikonen korostaa, että asevelvollisuus ja sotatoimiin joutuminen turvapaikkaperusteena on monitahoinen kysymys, ja Suomi noudattaa YK:n pakolaisoikeuden periaatteita. Hän huomauttaa myös, että ulkomaalaislain mukaan käsittelyaikaa voidaan pidentää, jos asiaan liittyy monimutkaisia kysymyksiä.
Epätietoisuus painaa raskaasti mieltä
Dupljakovin odotus kuitenkin jatkuu yhä. Hän kertoo, että pahinta on epätietoisuus. Se painaa mieltä ja masentaa.
Hän kertoo yrittäneensä löytää töitä, mutta se on hänen asemassaan osoittautunut mahdottomaksi.
– Olen graafinen suunnittelija. Kahteensataan hakemukseen tuli kirjaimellisesti vain yksi vastaus. Sitten yritin saada mitä tahansa työtä. Hain lähihoitajaksi. Mutta minulle kerrottiin, että sopimusta ei voida tehdä ilman henkilötunnusta. Saisin sen vasta työsopimuksen perusteella.
Hän kuvailee tilannetta noidankehäksi.
– Minulla on vastaanottokeskuksen kortti ja asiakasnumero. Se on noidankehä. Olemme käytännössä ilman oikeuksia, ilman asiakirjoja, ilman pankkikorttia. Ja tämä vaikeuttaa elämää joka askeleella.
Hän on tehnyt valituksen hallinto-oikeuteen ja vedonnut kirjeitse kansanedustajiin, mutta prosessi ei ole nopeutunut. Migristä saadussa paperissa arvioitu päätöspäivä on 30.11.2024, mutta päivä tuli ja meni, eikä päätöstä ole vieläkään tullut.
Dupljakov sanoo, ettei voi palata Venäjälle niin kauan kuin Vladimir Putin on vallassa.
– Voisin tietysti palata sinne, mutta se olisi yksisuuntainen matka. Venäjälle paluu on mahdoton ajatus.
Turvapaikanhakijoiden ongelma on tiedossa
Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa on parhaillaan käsittelyssä yhdeksän Dupljakovin kohtalontoverien tekemää valitusta. Toimistosta kerrottiin Yle Novostille, että päätöksiä valituksista tehdään ensi keväänä.
– Ottamatta kantaa tulevien ja tutkinnan kohteena olevien ratkaisujen lopputulokseen, voi yleisellä tasolla todeta, että sikäli kuin laissa on käsittelylle säädetty jokin ehdoton määräaika, jota viranomainen ei voi millään laissa säädetyllä perusteella harkinnanvaraisesti ylittää, ja määräaika on ylitetty, kyseessä on sinänsä lähtökohtaisesti lainvastainen menettely, kirjoitti sähköpostivastauksessaan esittelijäneuvos Jari Pirjola.
Suomen Pakolaisavussa toivotaan muutosta turvapaikanhakijoiden tilanteeseen.
– Hakemusten käsittelyyn ei voi hakija eikä Pakolaisapu valitettavasti vaikuttaa. Toki toivomme, että prosessit olisivat sujuvia eikä ihmisten tarvitsisi odottaa epävarmassa tilanteessa, vaan että he pääsisivät mahdollisimman nopeasti kiinnittymään osaksi yhteiskuntaa, totesi järjestön toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
Tämä on lyhennetty versio alkuperäisestä venäjänkielisestä Yle Novostin artikkelista.