Turkiseläinten hyvinvoinnin parantaminen maksaisi turkistarhaajille jopa 356 miljoonaa euroa.
Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskus (Luke) selvityksestä, jonka Luke teki maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä.
Ministeriö on valmistellut jo vuosien ajan asiasta asetusta, jonka luonnos pyritään saamaan lausuntokierrokselle tammikuussa.
Luonnos ei ole vielä julkinen.
Taustaoletus oli, että eläinten häkkikoot kasvavat ketuilla ja supikoirilla 40 prosenttia ja minkeillä 33 prosenttia.
Tuotannon pitäminen normaalitasolla vaatisi isompien häkkien takia ketuille 224 kilometriä uusia varjotaloja, minkeille 45 kilometriä ja supikoirille 21,5 kilometriä.
Laskelmassa on huomioitu myös turkistarhojen aitaamisvaatimus eläinten karkaamisten estämiseksi sekä muun muassa makuuhylly, vetäytymistila ja juottojärjestelmien uusiminen.
Häkkikoon muutoksia on tarkasteltu 10, 15 ja 20 vuoden siirtymäajoilla.
Luken laskelma on suuntaa-antava, ja siinä on useita epävarmuustekijöitä.
Laskelmat on tehty lintuinfluenssaa edeltävän tuotantomäärän mukaan. Laskelmassa oletetaan, että tarhat joutuvat hankkimaan lisämaata varjotaloille. Suljettujen turkistarhojen hyödyntämistä ei ole huomioitu.
Lisäksi varjotalojen rakentamiskustannuksia on vaikea arvioida, koska varjotaloja ei ole rakennettu pitkiin aikoihin. Aitaamisen kustannuksia oli myös vaikea arvioida, koska aitojen tämän hetkisestä määrästä ei ole tietoa.
Laskelman mukaan nykyisten varjotalojen muuntamiseen kuluisi 214 miljoonaa euroa ja uusien rakentamiseen 133 miljoonaa euroa.
Turkisalan edunvalvojan Fifurin mukaan alan viennin arvo oli viime vuonna 303 miljoonaa euroa. Samaan aikaan tullin tilastojen mukaan maahan tuotiin turkiksia 181 miljoonan euron edestä edelleen välitettäväksi. Viennin nettoarvo eli kotimaassa tehtyjen turkisten arvo oli näin 125 miljoonaa euroa.
Veronmaksajille iso lasku?
Keväällä tarhat saivat avustuksia bioturvallisuutta parantavien toimien toteuttamiseen 40 prosenttia investoinnista. Tarhat velvoitettiin muun muassa asentamaan varjotaloihin verkkoja, joilla pyrittiin estämään lintujen kontaktit turkiseläinten kanssa.
Jos asetusmuutoksen vaatimia töitä tuettaisiin samalla osuudella, veronmaksajien osuus voisi nousta 142 miljoonaan euroon.
Mahdollisesta investointituesta ei ole kuitenkaan tiettävästi ministeriössä vielä puhuttu.
Turkisala on ollut syvissä vaikeuksissa koronapandemian ja lintuinfluenssan vuoksi.
Lintuinfluenssan takia viranomaiset määräsivät 72 yritystä lopettamaan määräajaksi toimintansa. Lopetettavia eläimiä oli noin 495 000 kappaletta. Valtio maksoi lopetetuista eläimistä korvauksia kaikkiaan 51 miljoonaa euroa.
Turkistarhojen määrä onkin vähentynyt muutamassa vuodessa runsaasti: toimivia turkistiloja on Ruokaviraston mukaan noin 280. Vielä viime vuonna aktiivisia tiloja oli Fifurin mukaan 442.
Myös THL vaatii muutoksia
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä yli 100 000 allekirjoitusta kerännyt Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloite, jonka tavoitteena on kieltää turkistarhaus.
Tähän liittyvässä lausunnossaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vaatii järeitä toimia bioturvallisuuden parantamiseksi.
Tarhauksen terveysturvallinen jatkaminen vaatii THL:n mukaan hygieniatoimien nostamisen vähintään elintarviketuotannon tasolle.
Ilman toimenpiteitä turkistarhaus muodostaa THL:n mukaan pandemiariskin takia liian suuren riskin ihmisten hengelle ja terveydelle, eikä sitä pitäisi jatkaa.
Täsmennetty artikkelia koskien turkisviennin rahallista arvoa 2.12.2024 kello 11.15.