Moni vastikään itsenäistynyt nuori aikuinen tarvitsisi matalan kynnyksen apua arjen hallintaan. Kaikki eivät saa apua syystä tai toisesta, ja se voi johtaa kuormittumiseen.
Stressi koskettaa vanhempiakin ihmisiä säännöllisesti. Joskus myös äkillinen elämänmuutos voi laukaista ison stressin.
Ylen Stressi-illassa neljä asiantuntijaa kertoivat stressistä omasta näkökulmastaan. Näet sekä suoran lähetyksen että chatin tallenteena osoitteesta chat.yle.fi/stressi-ilta. Tähän juttuun on koottu poimintoja illasta.
Opiskelijan stressi voi haitata opintojen edistymistä
Korkeakouluopiskelijoiden parissa työskentelevä ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n psykologi Roosa Kämäräinen kertoo, että opiskelijoiden stressiä lisäävät etenkin opintojen korkeat vaatimukset ja aikapaine. Tahti korkeakouluopinnoissa on kova.
– Moni kokee, ettei ehdi tehdä kaikkea annetussa määräajassa.
Kämäräisen mukaan stressi on haitallista, jos vaatimukset ylittävät ihmisen voimavarat.
Moni opiskelija joutuu opintojen ohella käymään myös töissä, joten stressitekijöitä on arjessa useita. Lisäksi yksinäisyys ja paine päästä osaksi korkeakouluyhteisöä voivat lisätä stressiä.
Korkeakouluopinnot vaativat paljon itseohjautuvuutta. Opiskelijan stressi voi haitata opintojen edistymistä ja pahimmillaan stressistä voi syntyä kierre.
– Jos opinnot ovat myöhässä, alkaa stressata ja myös stressi itsessään voi aiheuttaa stressiä.
Kämäräinen kannustaa hakemaan tukea stressiin. Esimerkiksi YTHS tarjoaa korkeakouluopiskelijoille monenlaisia tukikeinoja.
Katri Kilpiäinen: ”Hidastamista pitää harrastaa joka päivä”
Illan kokemusasiantuntija, kirjoittaja, puhuja ja somevaikuttaja Katri Kilpiäinen tituleeraa itseään hyvinvointikapinalliseksi.
Kilpiselle se tarkoittaa oman itsen ja hyvinvoinnin arvostamista sen sijaan, että yrittäisi optimoida elämästä koko ajan parempaa. Lisäksi se viittaa suorituskulttuurin kyseenalaistamiseen.
Kilpiäinen päätti alkaa kyseenalaistaa suorittamiseen ja riittämättömyyden tunteeseen liittyviä normeja noin 7 vuotta sitten. Takana oli pitkä pätkätyöputki ja sen tuoman epävarmuuden kanssa käytyjä kamppailuita. Käänne tapahtui, kun Kilpinen tajusi, ettei vika ole hänessä vaan suorituskulttuurissa.
– Olen opetellut olemaan itseni puolella sen sijaan, että olisin itseäni vastaan.
Kilpisen mukaan suorittamisesta irtipäästämiseksi hidastamista pitää harjoittaa joka päivä.
– Se ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan hyvin pieniä askelia ottamalla.
Kilpisen mukaan tärkeintä on suhtautua itseen vähemmän vaativasti ja enemmän myötätuntoisesti.
Psykologin kolme vinkkiä stressaajalle
Työterveyslaitoksen psykologi Anniina Virtanen antaa stressaajalle seuraavat vinkit:
Muista, ettei stressi ole välttämättä huono asia
Stressaamme asioista, jotka ovat meille tärkeitä ja merkityksellisiä. Virtasen mukaan myös sillä, miten stressiin reagoi, on vaikutusta. Jos stressiä esimerkiksi välttelee, stressi itsessään voi alkaa stressamaan.
Kartoita juurisyitä
Virtanen neuvoo kysymään itseltä, mistä stressi johtuu ja kuinka sen juurisyihin voi vaikuttaa.
Muista vastapaino
Virtanen ohjeistaa vaalimaan stressin ja kuormituksen vastapainoksi iloa ja hyvää oloa tuovia asioita arjessa. Arjen ei tarvitse olla harmaata ja ankeaa, eikä elämää pidä elää lomia varten.