USTICA Välimeren pohjassa asustaa tutkijoita huolestuttava eläin, parrakas tulimato. Ei ole mahdotonta, että se pistäisi myös uintireissulla olevaa matkailijaa.
Madolla on kehossa karvoja, joissa on polttavaa hermomyrkkyä. Herkempi ihminen voi saada kosketuksesta jopa hengitystieoireita.
Tulimatoa esiintyi Italian eteläosissa aiemmin harvakseltaan. Nyt se lisääntyy hallitsemattomasti, valtaa uusia alueita ja vahingoittaa merta peruuttamattomasti.
Syynä on ilmastonmuutos. Tulimato on kotonaan miltei trooppisissa vesissä – juuri sellaisissa, jollaiseksi Välimeri on hiljalleen kehittymässä.
Yle vieraili Ustican saarella, jossa tulimato on levinnyt pahasti. Sisilialaiset asiantuntijat kertovat tässä jutussa, millaisia seurauksia lajilla on.
Alla oleva kuva on otettu Ustican saarella Italiassa lokakuussa 2024. Kalastajat löysivät verkkonsa täynnä tulimatoa aamun kalastusreissullaan.
Italialaiset ovat yhä huolestuneempia tuholaislajeista.
Yle kertoi jo kesällä 2023 sinitaskuravusta, joka on tuhonnut merkittävän määrän Adrianmeren simpukkaviljelmiä lähellä Venetsiaa.
Myös tulimadon kanssa on todellakin syytä huoleen, vahvistaa Catanian yliopiston tutkija Francesco Tiralongo.
– Se syö eläviä ja kuolleita eläimiä ja tarttuu kiinni kalastajien verkkoihin sekä muihin kalastusvälineisiin.
15-30 sentin pituiseksi kasvava mato voi tuhota nopeasti lähes koko saaliin.
Myös ihmiset saavat olla varuillaan.
Jos madon kanssa joutuu tekemisiin, sen tupsuissa olevat hennot karvat jäävät helposti ihoon kiinni. Usein selviää ikävillä iho-oireilla, mutta herkemmille voi tulla jopa hengitystieongelmia, Tiralongo sanoo.
Oireet aiheuttaa madon levittämä hermomyrkky.
– Yksi kalastaja sokeutui hiljattain puoleksi päiväksi, kun joutui epähuomiossa kosketuksiin verkkoon kiinni jääneiden vaaleiden karvojen kanssa.
Alla oleva kartta näyttää tulimadon levinneisyyden vuonna 2020. Sen jälkeen laji on lisääntynyt erityisesti Etelä-Italiassa. Keski-Italiassa sitä on tavattu jonkin verran, pohjoisessa vasta vähän.
TUTKIJA TIRALONGO rauhoittelee sanomalla, että mato elää pääosin syvällä kivikkoisissa merenpohjissa.
Pintakerroksiin se liikkuu lähinnä saalistaessaan meren eläimiä. Enemmän se on siis uhka kalastajille kuin turistien suosimien hiekkarantojen kävijöille.
– En pidä tätä kovin hälyttävänä uhkana matkailulle. Mutta kyllä se voi tulla eteen erityisesti luonnonrannoilla.
Jo viime kesänä madon purema vei useita matkailijoita sairaalaan Keski-Italian Marchessa.
Mato saattaa hyvin levitä yhä laajemmalle, sillä meren lämpenemiselle ei näy loppua.
Parrakas tulimato (latinaksi Hermodice carunculata) kuvattuna Ustican saarella Italiassa elokuussa 2024:
VÄLIMEREN ALUE on yksi ilmastonmuutoksen keskipisteitä. Se lämpiää 20 prosenttia globaalia keskiarvoa nopeammin, kertoo YK:n ympäristöjärjestö.
Alueen maissa on ollut useina kesinä tuhoisia maastopaloja ja huutavaa vesipulaa.
Viime vuonna Egyptin rannikolla mitattiin Välimeren veden lämpöennätys: 31,96 astetta. Italiassakin veden lämpötila hätyytteli poikkeuksellisia lukemia, 30 astetta.
Ilmastonmuutos aiheuttaa meressä paitsi lajien muutoksia, myös myrskyjä ja muita ääri-ilmiöitä.
Viime kesänä vesipatsas upotti Sisilian Porticellossa luksusjahdin. Onnettomuudessa kuoli seitsemän matkailijaa. Vesipatsas on meren ylle muodostuva pylväsmäinen pyörre, jonka syntyä edistää juuri veden korkea lämpötila.
Välimeren herkkä ekosysteemi on jo pahasti vaurioitunut, ympäristöjärjestöt toteavat.
Sen tietää myös Ustican saarella pitkään asunut suomalais-italialainen ammattilaissukeltaja Tatiana Geloso.
Veden lämpeneminen on aiheuttanut pelottavan ilmiön: korallit saaren ympäristössä ovat alkaneet vaalentua ja nääntyä kuoliaaksi.
Korallit ovat elintärkeitä. Ne tuottavat ruokaa muille lajeille ja suojelevat niitä sekä rantaa eroosiolta ja tuhoisilta sääilmiöiltä.
Ilmaston lämpeneminen muuttaa koko Sisiliaa. Saaresta on tulossa trooppinen. Yle kertoi jo vuonna 2022, kuinka Sisiliassa kasvavat nykyään mangot, avokadot ja jopa kahvipavut.
Geloso haluaa olla muutosten keskellä toiveikas. Korallit pystyvät trooppisissa vesissä joskus myös elpymään.
– Mutta jos kuumuus jatkuu pitkään, se ei ehkä onnistu enää.
Suurin syypää meren saastumiseen ja kriisiin on ihminen.
Geloso on alkanut puhua saarelle saapuville sukellusmatkailijoille siitä, mitä jokainen voi tehdä meren hyväksi.
– Pieniä asioita, kuten se, ettei tiputa roskaa mereen ja käyttää aurinkorasvaa vain maltilla.
Juuri julkaistu tutkimus toteaa, että mereen liukenevien aurinkorasvojen haitat ovat mahdollisesti luultua reilusti suuremmat. Rasvojen kemikaalit voivat aiheuttaa muun muassa korallien vaalenemista ja ongelmia kalalajien lisääntymiselle.
Kuinka huolissaan 30 vuotta merta pinnan alla havainnoinut sukeltaja on?
– Olen enemmän huolissani ihmisen kuin luonnon puolesta. Luonnolla on kyky löytää tapa pelastua, se osaa myös uhrata osan itsestään, jotta elämä jatkuisi. Mutta ihmisellä ei ole sitä kykyä.
Juttua varten on haastateltu siteerattujen lisäksi sisilialaista meribiologia Giulio Franzittaa.
30.3. klo 19.47 Juttua korjattu: Poistettu virheellinen ilmaisu, jonka mukaan tulimato olisi saaliseläin. Tulimato syö muita eläimiä.