Tulva peitti alleen laajoja alueita ja surmasi yli 200 ihmistä Espanjan Valencian alueella. Ilmastonmuutos voimistaa Välimeren alueen rankkasateita.
Ilmasto

Välimeri on aikapommi

Viime päivien Espanjan tuhotulvat ovat vain alkusoitto tulevaan. Etenkin viime kesinä sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet Välimeren alueella, ja se johtuu ilmaston lämpenemisestä.

Teksti:Jaana Hevonoja
Teksti ja videot:Simo Ortamo
Videot ja animaatiot:Juha Rissanen
Tuottaja:Marika Kataja

Välimerellä muhii Ilmatieteen laitoksen tutkijan Mika Rantasen mukaan aikapommi. Luvassa on enenevässä määrin sään ääri-ilmiöitä: tuhoisia tulvia, kuivuutta, metsäpaloja ja korventavia helteitä.

Rantanen kertoo, että vastikään ilmestyneen kansainvälisen tutkimusryhmän World Weather Attributionin alustavan analyysin mukaan rankkasateet ovat noin 12 prosenttia voimaakkaampia nykyilmastossa kuin tilanteessa, jossa ilmastonmuutos ei olisi läsnä.

– Jos alueella satoi ennen ilmaston lämpenemistä 200 millimetriä vettä, niin nyt sademäärä olisi noin 225 millimetriä eli ilmastonmuutoslisää syntyy joitakin kymmeniä millimetrejä.

Vertailun vuoksi: Espanjan Valenciassa satoi 400 millimetriä tiistaina kahdeksan tunnin aikana, mikä johti katastrofaalisiin tulviin.

Satelliittikuva, jossa näkyy Välimeren rannikkoa ja Valencia ennen tulvaa.
Satelliittikuva, jossa näkyy Välimeren rannikkoa ja tulvan peittämiä alueita Valencian eteläpuolella.
Euroopan avaruushallinto ESA julkaisi satelliittikuvia, jotka näyttävät tulvien laajuuden Valencian alueella. Kuvat: USGS, muokkaus: ESA (vasen), USGS, muokkaus: ESA (oikea)

Espanjan rankkasateiden taustalla on myös niin kutsuttu kylmä pisara -ilmiö. Se on paikallaan pysyvä hyvin hidasliikkeinen yläilmakehän matalapaine, joka johtuu kuuman kesän vuoksi erityisen paljon lämmenneen Välimeren kosteudesta.

– Ilmastonmuutos ei varsinaisesti synnytä tai lisää näitä kylmä pisara -ilmiöitä, mutta kun sellainen syntyy, lämmenneessä ilmastossa sateet ovat voimakkaampia kuin mitä ne olisivat ilman ilmastonmuutosta, tutkija sanoo.

Henkilö kiipeilee autojen päällä jotka suuri tulvavesi on heitellyt sekaisin ja päällekkäin.
Tulva oli kasannut autoja Sedavin esikaupungin kaduille Valenciassa keskiviikkona. Kuva: Jose Jordan / AFP

Tulvavallit eivät kestä rankkasateita

Tulvien vakavuutta lisää se, että tulvavallit on tehty tiettyyn kynnysarvoon asti. On ajateltu, että se on maksimisademäärä, joka kyseisellä alueella voisi sataa.

– Sademäärien ei tarvitse olla merkittävästi suurempia, kun tulvavallit menevät rikki ja aiheuttavat katastrofaaliset tulvat, Rantanen kertoo.

Tutkija painottaa, että tulvaongelmia esiintyy erityisesti hyvin kuivilla alueilla, joilla sataa todella harvoin, mutta sitten kun vettä tulee, sitä voi tulla kerralla valtavia määriä.

Tuolloin vesi ei imeydy maaperään, se lähtee virtaamaan jokia ja suistoja pitkin.

Tulva tappoi tuhansia ihmisiä Libyan Dernassa syyskuussa 2023. Lähde: Reuters

– On ennustettu, että sään ääripäät tulevat nimenomaan rankkasateiden suhteen lisääntymään. Kun Välimerellä on hyvin kuuma kesä, siellä tapahtuu voimakasta haihtumista.

– Ilmiötä on ollut nähtävissä viime vuosina Välimeren ympäristössä, muun muassa Libyassa oli katastrofaalinen tulva viime vuonna, Rantanen muistuttaa.

Kuivuus ruokkii tuhoisia metsäpaloja

Rantanen sanoo, että koko Välimeren alueen lämpeneminen ja kuivuminen ovat linjassa ilmastonmuutoksen kanssa.

Kuivuus ja kuumuus ruokkivat ja edesauttavat metsäpalojen syntyä.

Ateenan lähellä ainakin kymmenen asutuskeskusta täytyi evakuoida maastopalojen takia elokuussa. Kreikan kesä oli poikkeuksellisen kuuma ja kuiva.

– Viime kesä oli ennätyksellisen lämmin itäisellä Välimerellä, ja sen seurauksena metsäpalot roihusivat laajasti Kreikassa.

Ihmisiä tiellä katsomassa kuinka maastopalo leviää taloihin.
Maastopalo levisi kylään lähellä Xylokastroa Kreikassa syyskuussa 2024. Paloissa kuoli kaksi ihmistä. Kuva: Vassilis Psomas / EPA

Rantanen muistuttaa, että kun kesän aikana Välimeri lämpenee, syksyllä se toimii kosteuden lähteenä ja sateet saavat valtavasti energiaa lämpimästä Välimerestä. Tästä voi seurata hyvinkin katastrofaalisia tulvia.

UTCI:n määritelmän mukaan korkean kuumarasituksen päivät ovat sellaisia, jotka tuntuvat ihmiskehossa yli 32 asteen helteeltä. Kartta näyttää, miten korkean kuumarasituksen päivät ovat yleistyneet kesäkuukausina Euroopassa. Lähde: Euroopan ympäristökeskus. Grafiikka: Eeva Sarlin / Yle

Tutkimuksissa on Rantasen mukaan löydetty todisteita sille, että korkeammat Välimeren pintalämpötilat ruokkivat ukkosmyrskyjä, joita syntyy alueella loppukesästä.

– Kun Välimeri on entistä lämpimämpi, ukkospilvijärjestelmät ovat voimakkaampia. Tämän seurauksena saadaan poikkeuksellisen rankkoja sateita ja samalla syntyy kovia ukkospuuskia.

Keski-Välimeren ja sen ympärillä olevien vesien lämpötilan nousu kartalla.
Meren pintalämpötila heinäkuussa 2024 verrattuna vuosien 1991–2020 keskiarvoon. Kuva: Eeva Sarlin / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Lämpimiin merivesiin liittyvät myös Välimeren tuhoisat vesipatsaat, joiden epäillään upottaneen brittimiljardööri Mike Lynchin huvijahden Sisiliassa elokuussa.

Myrskyt joka tapauksessa voimistuvat Välimerellä.

– Niin sanotut Välimeren hurrikaanit eli medikaanit ovat myrskyjä, jotka saavat energiansa lämpimästä pintavedestä. Kun merivesi on entistä lämpimämpää ja aiempaa pidemmälle syksyyn, loka–marraskuulle saakka, Välimerelle syntyy entistä enemmän myrskyjä ja laaja-alaisia rankkasateita, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo.

Mies kantaa lasta sylissään.
Pelastaja kantoi lasta tulvan tuhoamassa Picanyan esikaupungissa Valenciassa keskiviikkona. Kuva: Jose Jordan / AFP
Kuivuneen joen pohja, taustalla näkyy silta.
Po-joki Pohjois-Italiassa kuivui maaliskuussa, kun sateita ei tullut kuukausiin. Kuva: Piero Cruciatti / Stella Pictures