Naapureista valitetaan aikaisempaa enemmän, ja syy on välillä täysin mitätön

Taloyhtiöiden asukkaiden tekemien häiriöilmoitusten määrä on kasvussa. Isännöitsijöille tulee viikoittain sekä aiheellisia että aiheettomia valituksia häiriöistä.

Suurin osa rappukäytävään kuuluvista äänistä on osa normaalia kerrostaloelämää. Sovittelija Päivi Yli-Kosken mukaan moni asukkaiden välinen konflikti on ennaltaehkäistävissä. Kuva & video: Jarkko Riikonen / Yle
  • Jussi Lindroos

Taloyhtiöiden asukkaiden tekemät valitukset häiriöistä ovat lisääntyneet. Valitukset koskevat esimerkiksi asunnosta kantautuvaa meteliä.

Yksikönpäällikkö Toni Tikkanen jyväskyläläisestä Oiva Isännöinti Nosteesta kertoo, että asukkaat tekevät yhä enemmän häiriöilmoituksia myös asioista, jotka kuuluvat normaaliin elämään taloyhtiössä.

Isännöitsijät joutuvat usein keskustelemaan asukkaiden kanssa taloyhtiön järjestyssäännöistä ja siitä, mitkä asiat ovat sallittuja.

Yksikönjohtaja Toni Tikkanen Oiva Isännöinti Nosteesta nojailee pöytään.
Toni Tikkanen kertoo, että häiriöilmoituksia tulee isännöitsijöille viikoittain. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama vahvistaa, että valituksia häiriöistä tulee isännöitsijöille aiempaa enemmän. Valkama arvioi, että yksi keskeinen syy on koronapandemiasta seurannut etätyön yleistyminen: ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona ja huomaavat naapureista kantautuvat äänet aiempaa herkemmin.

Päiväsaikaan kuuluvat äänet, kuten koiran haukunta tai musiikki, ovat yleisiä valituksen aiheita, vaikka ne ovat osa normaalia elämää kerrostaloissa. Myös yöllinen suihku- tai wc-käynti kuuluvat kerrostalon normaaliin äänimaailmaan.

Valkama arvioi, että valituskynnys on madaltunut, ja yhä useampi asukas kokee tarpeelliseksi reagoida häiritseviin ääniin. Tämä voi luoda jännitteitä naapuruussuhteisiin ja vaikuttaa asumisyhteisön yleiseen viihtyisyyteen.

Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama nojailee pöytään.
Jenni Valkama arvelee, että ihmiset ovat tarkempia oikeuksistaan ja siten ovat valmiimpia vaatimaan parempaa asumisrauhaa. Kuva: Aleksi Poutanen

Valkaman mukaan onkin tärkeää, että asukkaat muistavat asumiseen liittyvän tiettyjä ääniä, joita on siedettävä.

– Toivoisin kaikilta kerros- ja rivitaloasukkailta malttia ja ymmärrystä naapureita kohtaan. Ihan kaikkiin pikkujuttuihin ei välttämättä kannata negatiivisilla otteella tarttua, Valkama sanoo.

Päihdeongelmat lisäävät häiriöitä

Oma lukunsa taloyhtiöissä ovat runsaasti päihteitä käyttävät asukkaat. Toni Tikkasen mukaan päihdeongelmien aiheuttamat häiriöt ovat lisääntyneet taloyhtiöissä ja ovat merkittävä syy häiriötilanteiden yleistymiselle.

Hän korostaa, että tällaisissa tapauksissa tavallinen puuttuminen esimerkiksi huomautuksilla ei yleensä auta.

Päihteiden ongelmakäytön aiheuttamat häiriöt johtavat usein vuokrasopimuksen purkuun. Sen sijaan omistusasuntojen osalta tilanne on mutkikkaampi.

Pahimmillaan ongelmat voivat johtaa siihen, että taloyhtiö ottaa asunnon haltuun. Isännöintiliiton tilaston mukaan asuntojen haltuunotoista neljännes johtuu häiriöistä.

Sovittelijat auttavat tarvittaessa

Taloyhtiön konfliktien selvittämiseen voivat osallistua myös Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijat. Ristiriitojen taustalla voi olla esimerkiksi melu, lemmikkieläimet tai sukupolvien väliset jännitteet.

Sovitteluprosessi alkaa, kun joku osapuolista ottaa yhteyttä keskukseen. Lopulliset ratkaisut määrittelevät osapuolet itse, ei sovittelija.

Päivi Yli-Koski on yksi Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijoista. Yli-Kosken mukaan sovittelijat painottavat suoran ja avoimen keskustelun merkitystä ongelmien ratkaisemisessa ja kannustavat välttämään esimerkiksi ”heippalappuja”.

Päivi Yli-Koski modernin toimistorakennuksen sisäpihalla.
Päivi Yli-Kosken mukaan taloyhtiöissä toiset kaipaavat rauhaa ja hiljaisuutta, toiset taas pihajuhlia ja elämää. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Tavoitteena on parantaa asumisviihtyvyyttä ja ehkäistä konflikteja.

– Jokainen asuu jossain, joten omasta asumisestaan kannattaa pitää huolta. Tilanteita ja ongelmia kannattaa ennaltaehkäistä, mutta sitten jos jotain tapahtuu, niin kannattaa lähteä rohkeasti selvittämään sitä, Yli-Koski sanoo.