Marraskuun alussa Tampereen Ruskossa palaneen Remeon jätteenkierrätyslaitoksen jälkeensä jättämä jätevuori on jaettu ympäri Suomea.
3140 tonnia on päätynyt Jämsään Metsä-Kivelän jätteenkäsittelyalueelle, missä sen käsittely aiheuttaa päänvaivaa.
Kymmenien rekkojen Tampereelta toimittamassa jätekasassa on sekaisin tuhkaa, maa-ainesta, palojätettä ja poltettavaksi menossa ollutta energiajätettä.
Voisi luulla, että palaneen ja alun perin poltettavaksi tarkoitetun tavaran käsittely olisi yksinkertaista, mutta kasa on päinvastoin osoittautumassa hankalaksi.
Kasa on märkä ja viime viikon sade- ja loskakelien huuhtoma. Sisällä voi silti olla käynnissä vähähappinen palamisreaktio, koska kyseessä on tulipalon jälkeensä jättämää materiaalia.
Paloriski luo haasteita
Paloriski tekee jätteen lajittelusta haastavaa. Jos kasaa alkaa aukomaan, palamisreaktio voi saada yhtäkkiä happea ja syttyä näyttävästi, melkein räjähtävästi palamaan, kertoo jätteenkäsittelyaluetta vuokraavan GRK:n kiertotalousjohtaja Petri Ilama.
Kasa höyrysi keskiviikkona silminnähden viileässä syysilmassa.
– Lämpö kasvaa koko ajan materiaalissa, siellä on reaktio käynnissä, Ilama arvioi.
Kasa pitäisi käsitellä nopeasti, Ilama kertoo.
– Tässä vaiheessa toimintasuunnitelman tekeminen on kesken. Viranomaisen kanssa on käyty läpi sitä, pystytäänkö osa erottelemaan ja hyödyntämään.
Vaikka kasassa on myös poltettavaksi tarkoitettua energiajätettä, sitä on tulipalon vuoksi kasteltu jatkuvasti eikä energiajätettä voi laittaa enää suoraan polttoon.
Keski-Suomen ely-keskuksen tarkastaja Mia Rahinantti kävi keskiviikkoaamuna Jämsässä. Hänelle ei ole uran aikana tullut eteen vastaavanlaista kasaa. Hän teki jätteeseen katselmuksen, jotta GRK voisi käsitellä sen asianmukaisesti.
Jätelaki määrää
Jätelaki asettaa rajoja kasan loppukäsittelystä. Orgaanisen hiilen osuus ei saisi olla yli kymmentä prosenttia loppukäsitellyssä eli kaatopaikkaan kuopattavassa jätteessä.
Ely katsoo kuitenkin, että Jämsän jätekasassa hiilen pitoisuus on sitä luokkaa, että polttokelpoinen jäte on ensin eroteltava loppusijoitettavasta jätteestä.
Ely ja GRK ovat sopineet, että GRK selvittää asian nopeasti.
Noin neljäsosa jätteestä on jo tiivistetty ja loppukäsitelty, jotta syttymisriskiä saadaan pienemmäksi. Rahinantin mukaan on mahdollista, että se joudutaan vielä kaivamaan ylös, jos todetaan, että sisältö on jätelain vastaista.
Selvitykselle ei ole sinänsä aikarajaa, mutta syttymisriskin vuoksi asialla on jo kiire.
GRK on toimittamassa viikon aikana elylle selvityksen asiasta. Jos lopputulema on, että jätekasan hautaamiseen tarvitaan poikkeuslupaa, sen myöntää lupaviranomainen eli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Avin päätöksen aikataulu taas olisi epävarma.
Luvanmukaisesti jätekasaa voi kuitenkin varastoida vielä Rahinantin mukaan ”hyvinkin pari kuukautta”. Ensimmäinen lasti tuotiin Jämsään 12. päivä marraskuuta ja viimeinen 20. päivä.
Mitä nopeammin, ja mitä enemmän jätekasasta pitää lopulta loppukäsitellä ja pistää maan poveen, sitä vähemmän se GRK:ta yrityksenä hyödyttää. Jokaisesta haudatusta jätetonnista pitää maksaa jätevero, joka on 80 euroa tonnilta.
Palojätteet siirretty kokonaan Ruskosta
Palanut jäte on saatu kokonaisuudessaan poistettua laitosalueelta Tampereen Ruskosta.
Jätettä on kuljetettu Jämsän lisäksi Suomen erityisjätteen toimipisteelle Kangasalle, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Emmi Pajunen.
Palaneen jätteen määrästä ei ole tarkkaa kokonaiskuvaa, sillä vastaanottajapäistä odotetaan vielä varmistettuja tietoja.
– Meillä on vasta parin edellisviikon tiedot, mutta joka tapauksessa useita tuhansia tonneja. Kokonaismäärä tiedetään, kun saadaan viimeiset täydennykset.
Jätettä kuljetettiin ensin Kangasalle. Koska siellä ei ollut mahdollisuutta ottaa kuormia vastaan öisin, vietiin palojätettä loppuvaiheessa osittain myös Jämsään.
Juttua korjattu 29.11.2024 klo. 15:40: Jätettä on tuotu Jämsään 3140 tonnia, ei 314 tonnia kuten jutussa aiemmin kerrottiin. Korjattu myös, että GRK on alueen vuokralainen, ei omistaja. Alueen omistaa Jämsä.