PEKING Uusi korruptiotutkinta, uusi puolustusministeri.
Tämä näyttää muodostuneen tavaksi, jolla Kiina vaihtaa avainministereitään. Tahti, jossa vaihdot suoritetaan, on nopea.
Vielä ei tiedetä, onko julkisuudesta viime päivinä kadonnut Dong Jun oikeasti joutumassa syrjään. Syrjäyttämisen todennäköisyyttä pidetään kuitenkin suurena.
Dong on länsimaisten lehtitietojen mukaan joutunut korruptiotutkinnan kohteeksi.
Lahjonnan kitkeminen on Kiinan johtajan Xi Jinpingin keskeinen tavoite ”kansallisen virkoamisen” toteuttamiseksi. Vain vironnut Kiina voi Xin mielestä toteuttaa historiallisen tehtävänsä tällä vuosisadalla. Se on nousta johtoasemaan maailmassa taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti.
Ovi Kiinan eri ministeriöissä, etenkin asevoimia hallinnoivassa puolustusministeriössä, käy kuitenkin niin kiivaasti, että Xin todellisia tarkoitusperiä alkaa väkisinkin miettiä.
Dongin edeltäjä Li Shangfu sai potkut vain seitsemän virkakuukauden jälkeen. Hänen edeltäjänsä Wei Fenghe oli postissaan yli neljä vuotta, mutta katosi julkisuudesta yhtäkkiä.
Oli pitkään epäselvää, oliko Wei edes elossa. Viime kesänä kuultiin, että hän on korruptiotutkinnan kohteena ja hänet on erotettu Kiinan kommunistipuolueesta.
Samoin kävi Li Shangfulle. Kumpikin on nyt lopullisesti poissa Kiinan politiikasta.
Saman kovan kohtalon on kokenut ainakin yhdeksän Kiinan kansanarmeijan korkea-arvoisinta kenraalia ja suuri määrä puolustushallinnon ja -teollisuuden johtajia.
Vaikuttaa siltä, että korruptio on Xin avainsana, kun hän haluaa tehdä mitä tahansa muutoksia.
Korruption vastaisessa taistelussa on nostettu syytteet noin kolmea miljoonaa virkamiestä vastaan. Muuten vain potkut on saanut ainakin 2,7 miljoonaa henkilöä.
Kahden viime vuoden aikana korruptiotutkinta on keskittynyt Kiinan asevoimiin ja puolustusteollisuuteen.
Kiinassa ei ole julkista keskustelua. Satoja tuhansia ihmisiä putsaa työkseen tiedotusvälineitä ja tyrehdyttää hallinnon kannalta epämiellyttäviä keskusteluja sosiaalisesta mediasta.
Niinpä kukaan ei tiedä varmasti, mitä Pekingin puolustuspiireissä oikeasti tapahtuu ja millaista valtataistelua niissä käydään.
Tunteeko 71-vuotias Xi mahdollisesti itsensä uhatuksi?
Ei olisi ihme, jos tuntisi.
Xi käynnisti asevoimien suuren uudistuksen vuonna 2015, kolme vuotta valtaan astumisensa jälkeen.
Jähmeästä piti tehdä notkea. Xin mielestä kiinalaiset upseerit eivät osanneet tehdä päätöksiä eivätkä toimia odottamattomissa tilanteissa. Suomeksi sanottuna armeija oli hänen mielestään umpisurkea.
Tulosta on sen jälkeen tullut päätähuimaavaa vauhtia.
Amiraali Dong johti aiemmin Kiinan merivoimia. Ne nousivat hänen kaudellaan maailman mahtavimmiksi taistelualusten määrässä ja tehossa mitattuna. Ilmavoimien arvioidaan olevan kolmanneksi tuhovoimaisimmat maailmassa.
Kiina kasvattaa kaikkia aselajejaan avaruusvoimat mukaan lukien ja ydinasevarastoaan tiettävästi nopeammin kuin mikään muu maa.
Täyttä selvyyttä asiasta ei ole, koska Kiinan puolustusmäärärahoista on erilaisia tulkintoja.
Kiina itse ilmoittaa puolustusbudjettinsa kooksi 235–285 miljardia dollaria vuodessa. Yhdysvaltain puolustusministeriö ja useat kansainväliset tutkimuslaitokset arvioivat budjetin todellisen koon 2–3 kertaa suuremmaksi.
Vertailun vuoksi Yhdysvaltain vuoden 2023 puolustusbudjetti oli 916 miljardia dollaria.
Keskeistä ja pelottavaakin on, että Kiinassa kaikki on käytännössä Xin hyppysissä. Hän saa tahtonsa läpi.
Xi ei ole missään vaiheessa epäröinyt erottaa poliittisia vastustajiaan. Viime aikoina entistä useampi kovan kohtalon kokenut on ollut hänen lähipiiriläisensä.
Dongin edeltäjiä pidettiin Xin suosikkeina, jotka nousivat puolustusministereiksi kommunistipuolueen uraputkessa muita ohitellen.
Jos sanomalehti Financial Timesin ja muiden länsimedioiden tiedot pitävät paikkansa, Dong on nyt joutunut samaan syyniin, joka koitui heidän kohtalokseen.