Tasavallan presidentti Alexander Stubb vastasi ajankohtaisiin kysymyksiin Yle TV1:n ja Yle Radio 1:n Ykkösaamussa. Suoran lähetyksen kärkiaiheita olivat jalkaväkimiinojen mahdollinen paluu osaksi Suomen maanpuolustusta, kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) ero ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuudesta, merikaapelit sekä Ukrainan vaikea sotatilanne.
Stubb otti lähetyksessä kantaa jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen Suomen turvallisuuden ja suorituskyvyn näkökulmasta. Hän haki parasta ratkaisua Suomelle.
– Lähtökohta on se, että meidän suurin turvallisuusuhkamme on Venäjä ja siihen uhkaan on vastattava tavalla tai toisella. Maailma on hyvinkin erilainen kuin se aikakausi, jolloin Ottawan sopimukseen mentiin mukaan.
– Jälleen kerran rauhallisesti ja maltillisesti, tehdään selvitys, jossa katsotaan meidän suorituskyky ja teknologiset ulottuvuudet. Kolmanneksi katsotaan, mikä on vaste, ja totta kai sitten katsotaan kokonaisturvallisuuden kannalta, millä tavalla maavoimia pitää tässä vaiheessa uudistaa, Stubb tähdensi.
Stubbin mukaan teknologia on kehittynyt 13 vuodessa hyvinkin paljon eteenpäin ja juuri siksi on hyvä käydä keskustelua ja tehdä selkeä selvitys siitä, millaista maanpuolustusta Suomi juuri nyt tarvitsee.
– Minusta tässä hyvä esimerkki on Venäjän ja Ukrainan välinen sota tällä hetkellä. Ukraina pyrkii pysäyttämään Venäjän jalkaväen, ja silloin on esitettävä kysymys, miten se tekee sen parhaiten? Hyvin todennäköisesti osittain miinojen ja osittain lennokkien kanssa.
Stubbin mukaan Suomi menee näissä kysymyksissä Suomen turvallisuus edellä.
– Silloin kun turvallisuustilanne muuttuu, me reagoimme. Me suomalaiset olemme olleet tässä aika hyviä. Hyvä esimerkki: kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Suomi kuta kuinkin heti päätti, että me liitymme Natoon.
Keskustellut Trumpin kanssa
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump haluaa Euroopan kantavan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Stubb kertoo jo keskustelleensa Suomen puolustuksen tilanteesta.
– Täytyy sanoa, että keskustelu Trumpin kanssa Suomen puolustuksesta, Suomen kapasiteetista, Suomen puolustusmenoista, Suomen puolustusteollisuuden hankkeista, F-18:sta, F-35:stä ja niin edespäin, oli hyvin myönteinen. Meillä ei ole minkäänlaista hätää Trumpin kirjoissa.
Stubb kertoi keskustelleensa Trumpin kanssa jopa aika yksityiskohtaisesti hävittäjäkone F-35:n kyvykkyydestä.
– Totesimme ykskantaan, että hyvä kun Suomi on niitä hankkinut, ja hyvä, että se on paras markkinoilta saatavilla oleva hävittäjä.
Stubb ei ota yhteyttä Putiniin
Venäjän ja Ukrainan sodan lopettamisesta on jo keskusteltu julkisuudessa, mutta varsinaisia tunnusteluja ei ole aloitettu vielä. Yhdysvallat on nimennyt oman erityisedustajansa, eläköityneen kenraalin Keith Kelloggin Ukrainan erityislähettilääksi.
– Potentiaalinen keskusteluyhteys on sitä kautta. Presidentti Trump ei ole vielä puhunut Putinin kanssa, sen vahvistin oman keskustelumme yhteydessä. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on soittanut Putinille , mutta ei ollut kyse rauhanneuvotteluista vaan kontaktoinnista, Stubb kertoi.
Stubbin mukaan keskusteluja käydään jatkuvasti, koska niitä tarvitaan rauhan, tulitauon tai aselevon aikaansaamiseksi jossain vaiheessa.
– Tulen itse esimerkiksi tänään keskustelemaan Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Italian pääministeri Giorgia Melonin kanssa. Keskusteluyhteydet keskenämme ovat olemassa ja jossain vaiheessa varmaan joku ottaa Putiniin yhteyttä.
Kysyttäessä Stubb kielsi, että hän olisi se, joka ottaa yhteyttä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.
– En ole tällaista roolia itselleni tässä miettinyt, Stubb painotti.
Kiljusen näkemykset ei Suomen linja
Kiljusen perjantaisesta erosta ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä varomattomien puheidensa takia Stubb totesi, että hänen ”näkemyksensä eivät missään muodossa vastaa Suomen ulkopoliittista linjaa.”
– Ero on hänen oma näkemyksensä. Nykymaailmassa voi käydä avointa keskustelua ulkopolitiikasta, mutta eduskunnan puolella on henkilöitä, joilla on raskaampi vastuu, ja jonka ääntä kuullaan myös maamme ulkopuolella, Stubb huomautti.
Stubbin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on herkkää tietyissä kysymyksissä, koska on kyse Suomen turvallisuudesta, itsenäisyydestä ja itsemääräämisoikeudesta.
– Ja meillä kun on rajaa Venäjän kanssa 1 340 kilometriä, niin se, että pysytään tietyissä linjoissa, ollaan samanmielisiä siitä, miten turvallisuutta hoidetaan oman puolustuksen kautta, Nato-jäsenyyden kautta, erilaisten kumppanuuksien kautta. Siinä pidetään kiinni linjasta.