Luottamushenkilöpaikat ovat puolittuneet Manner-Suomen kunnissa 30 vuodessa, kertoo Kuntaliiton tilasto.
Eniten on kutistunut lautakuntapaikkojen määrä, mutta moni kunta pienentää myös valtuustoaan.
Paikat vähenevät erityisesti pienissä kunnissa, sanoo konsultti, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Santeri Lajunen.
Osa johtuu kuntaliitoksista, osa lainsäädännön väljentymisestä tai esimerkiksi poliittisen johtamisen muuttumisesta.
Päätökset ensi kuntavaalien jälkeisten valtuustojen koosta on tehtävä tämän vuoden aikana.
Valtuustojen pienenemisessä Santeri Lajunen näkee sekä mahdollisuuksia että uhkia.
– Usein nähdään, että päätöksenteko on tehokkaampaa ja sujuvampaa, kun samat henkilöt ovat jäsenenä esimerkiksi valtuustossa ja lautakunnassa. He ovat asioiden ”päällä”, eivätkä asiat tule niin uutena, kun ne lopulta tulevat valtuustoon päätettäväksi.
Toisaalta kysymykseksi nousee edustuksellisuuden näkökulma:
– Kun luottamushenkilöiden määrä vähenee, pienenevät myös erilaisten ryhmien ja eri alueiden näkökulmat ja äänet.
Demokratiavajeesta Lajunen ei silti puhuisi. Demokratia on monipuolinen käsite, ja keskenään ristiriitaisetkin kehityssuunnat voidaan nähdä demokraattisina, hän sanoo.
– Puhuisin kilpailevista demokratiakäsityksistä, erilaisista tavoista organisoida demokraattista päätöksentekoa, Lajunen sanoo.
Pienempi valtuusto sujuvoittaa päätöksentekoa?
Kauhavalla valitaan ensi keväänä kaupunginvaltuustoon 37 edustajaa nykyisen 43 sijaan.
Vieläkin pienempää valtuustokokoa ajaneen kokoomusryhmän puheenjohtaja Toni Uusimäki pitää uudistusta tarpeellisena.
Pienempi valtuusto sujuvoittaa päätöksentekoa ja heijastelee myös kuntien vähentyneitä tehtäviä, Uusimäki sanoo.
Myös keskustaryhmä oli sitä mieltä, että valtuuston maltillinen supistaminen puoltaa paikkaansa.
Ryhmän puheenjohtaja Marita Mattila on kuitenkin huolissaan siitä, miten supistamispäätös näkyy äänestäjien käyttäytymisessä ja siinä, miten kaikkien alueiden ääni jatkossa kuuluu päätöksenteossa.
Kauhavalla tehdään parhaillaan hallintosääntöuudistusta. Sekä Uusimäki että Mattila ennakoivat, että lautakuntien jäsenmäärät pysyvät uudistuksessa ennallaan.
Valtuustojaan pienentäviä kuntia on myös Itä-Suomessa, ja esimerkiksi Laukaa Keski-Suomessa.
Ulkopuolisuuden ja eriarvoisuuden tunne vaikuttaa
Suomessa on perinteisesti ajateltu, että kaikki tulevat kuulluiksi, kun päätöksentekijöitä on paljon.
Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus vaihtelee kuitenkin myös esimerkiksi asuinseudun perusteella.
Maaseudulla tunne ulkopuolisuudesta ja eriarvoisuudesta on kaupunkeja yleisempi.
Alueiden kehittämisessä tähän on kiinnitettävä huomiota, totesi eri alojen ammattilaisista koostuva asiantuntijatyöryhmä Siirtolaisuusinstituutin muuttoliikesymposiumissa tänä syksynä.
Työryhmän mukaan tunne siitä, että yhteiskunnalliset päätökset eriarvoistavat ihmisiä, rapauttaa etenkin paikallista demokratiaa. Pahimmillaan demokratiavaje lisää esimerkiksi sosiaalista polarisaatiota.
– Jos kokemus on se, että ihmiset jätetään sivuun, he eivät myöskään halua osallistua samaan kehitykseen. Protestiäänestäminen lisääntyy, ja syntyy yhteenkuulumattomuuden ongelma, tutkija Toni Ahvenainen sanoo.
Vastaava tutkija Markku Mattila vie syrjäytymisen kokemuksen seuraukset vielä pidemmälle.
– Viime kädessä se johtaa täydelliseen irtisanoutumiseen poliittisesta systeemistä, Mattila arvioi.