Tampere myy palkitun sosiaali- ja terveysaseman: osti sen juuri itselleen 26 miljoonalla eurolla

Tipotien terveysasema on vuokrattu 20 vuodeksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Tampereen kaupunki tavoittelee rakennuksesta markkinahintaa.

Modernin arkkitehtuurin inspiroima lasi- ja teräsrakenteinen rakennus sinistä taivasta vasten.
Tipotien terveysasema myydään Tampereella. Rakennus on tunnettu arkkitehtuuristaan. Kuva: Juha Kokkala / Yle
  • Anu Leena Hankaniemi

Tampereen kaupunki haluaa myydä Tipotien sosiaali- ja terveysaseman rakennuksen sekä maanvuokraoikeuden kiinteistöön. Vuonna 2013 valmistunut terveysasema sijaitsee keskustan lähellä. Kaupunki lunasti sen vasta muutama viikko sitten itselleen pankilta.

Rakennuksen pinta-ala on 13 467 neliömetriä.

Rakennus on tunnettu kuparisesta ulkopinnastaan. Se on voittanut hyvän rakentamisen palkinnon ja saanut huomiota arkkitehdeiltä.

Uuden omistajan ei tarvitse huolehtia vuokralaisesta. Talo on vuokrattu Pirkanmaan hyvinvointialueelle pitkällä 20 vuoden vuokrasopimuksella. Talossa toimii sosiaali- ja terveysasema, äitiys- ja lastenneuvola, perheneuvola, hammashoitola, fysio- ja toimintaterapiapalveluja ja mielenterveyspalveluja.

Kokonaisuus myydään tarjousten perusteella. Tampereen kaupunginvaltuusto päättää lopullisesti kaupasta.

Kaupunki lunasti rakennuksen 26 miljoonalla

Tipotie on rakennettu leasingrahoituksella. Tampereen kaupunginhallitus päätti viime syyskuussa lunastaa Tipotien Danske Bankilta lähes 26 miljoonan euron hintaan. Kauppahinta vastaa leasingsopimuksen mukaista jäljellä olevaa velkapääomaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi järjestelyn myöhemmin.

Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm kertoo, että tämä kauppa toteutui 19. marraskuuta ja rakennus on nyt kaupungin omistuksessa.

Samassa yhteydessä maanvuokrasopimus kaupungin ja Danske Bankin kanssa päättyi.

– Kaupunki omistaa maapohjan ja vuokraa sen tulevalle rakennuksen ostajalle.

Jo silloin kerrottiin, että kaupungin on tarkoitus myydä kohde. Näin kaupunki vapauttaa pääomiaan muuhun toimintaan. Kaupunki ei kerro myyntihintaa, mutta tavoittelee rakennuksesta selkeästi enemmän kuin 26 miljoonaa.

– Kaupunki tavoittelee markkinahintaa, joka on oletettavasti leasingsopimuksen lunastushintaa merkittävästi suurempi. Osana leasingjärjestelyä kaupunki on jo maksanut merkittävän osan rakennukseen investoidusta pääomasta leasingmaksuina eli lunastushinta ei ole rakennuksen markkina-arvo, Ekholm sanoo.