BRYSSEL. Hetki on nyt, sanoi Britannian ulkoministeri David Lammy.
Lammy puhui Brysselissä Naton ulkoministerikokouksessa hetkestä, jolloin Nato-maiden on toden teolla aika tukea Ukrainaa. Siis antaa aseita. Brittien mukaan nyt on myös aika panna rahaa omaan puolustukseen ja valmistautua tulevaan.
Britit ovat Ukrainan ja puolustuksen tiukassa linjassa. Muita Ukrainan tuen ja Euroopan puolustuksen vahvistamisen puolestapuhujia ovat Nato-diplomaattilähteiden mukaan Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, Ranska, osin Hollanti ja Italia.
Muissa Euroopan maissa linja ei ole yhtä selkeä ja/tai Ukrainan konflikti tuntuu kaukaisemmalta.
Yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että Ukrainaan joskus tulevan rauhan ehdot ovat Euroopan kannalta tärkeät. Jos Venäjä kokee voittaneensa, sotavoiman käyttäminen alkaa näyttää hyväksytyltä ja se saattaa jatkaa aggressiotaan muualle. Siis Eurooppaan.
Yhdysvaltain presidentti vaihtuu muutaman viikon päästä. Donald Trumpin politiikka Ukrainan tukemisessa on vielä tuntematon. Hänen uskotaan haluavan Ukrainaan nopean rauhan ehdoilla, jotka voivat olla epäedullisia Ukrainalle ja Euroopalle.
Yhdysvaltain nykyisen ulkoministerin Anthony Blinkenin viesti kokouksessa oli, että nyt on valmistauduttava tulevaan.
Samaan aikaan Ukraina käy rintamalla kuluttavaa taistelua aseilla, joita Eurooppa ja Yhdysvallat lahjoittavat.
Ukraina ahtaammalla kuin kertaakaan aiemmin
Ukraina on ahtaammalla kuin kertaakaan aiemmin sodan aikana. Medialle puhuneen Naton tiedusteluviranomaisen mukaan siinä missä Venäjä aiemmin eteni kymmenen metriä, se liikkuu nyt kymmenen kilometriä. Nopea eteneminen johtuu helposta maastosta ja ylivoimasta.
Venäjä maksaa etenemisestä kalliisti, se menettää Naton mukaan 1500 sotilasta päivässä. Myös Ukraina on menettänyt paljon sotilaita, mutta lukuja ei kerrota. Tappiot ovat Naton mukaan kuitenkin vähäisemmät kuin Venäjällä.
Sodan osapuolten ero on siinä, että Venäjä ei välitä tappioistaan vaan syöttää uusia miehiä rintamalle. Ukrainalla on Naton mukaan jatkuvasti ongelma saada riittävästi sotilaita, jotta rintaman joukkoja voitaisiin rotatoida eli saada uutta väkeä pitkään taistelleiden tilalle.
Joukkoja Eurooppa ei kuitenkaan ole luvannut. Silti jälleen ainakin Ranskassa ja Britanniassa kuplii ajatus, että jossain tilanteessa sotilaiden lähettämiseen pitää olla valmiina. Diplomaattilähteen mukaan tosiasiassa Ukrainassa on jo eurooppalaisia sotilaita. Medialähteiden mukaan nämä ovat erikoisjoukkojen kouluttajia.
Venäjä sen sijaan on saanut apua Pohjois-Korealta. Nato-lähteet eivät vahvista tietoa, että pohjoiskorealaisia olisi jo ollut taisteluissa. Naton mielestä Pohjois-Korean osallistuminen tekee kuitenkin konfliktista toisenlaisen kuin aiemmin. Se laajenee.
Sotilasliitto yrittää välttää joutumasta tilanteeseen, jossa Yhdysvallat neuvottelisi Ukrainan rauhasta Venäjän kanssa kuulematta Eurooppaa.
Toisaalta Naton tiedustelulähde arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ei juuri nyt edes halua neuvotella, koska Venäjä on sodassa niin vahvoilla.
Julkisissa lausunnoissaan Nato ei halua spekuloida mahdollisilla rauhanneuvottelulla vaan keskittyy nyt siihen, että Ukrainalla on aseita millä taistella.
Viime päivinä monet maat ovat luvanneet lisää aseita, myös Suomi valmistelee 26:tta pakettiaan.
Tunnelma Nato-kokouspöydässä oli eri lähteiden mukaan odottava, valmistautuva ja jopa kiivas. Tulevat viikot näyttävät, mihin Nato-maiden tahto Ukrainan auttamisessa riittää.
Korjattu 4.12.2024 kello 19.37: Korjattua leipätekstin kohtaa, missä puhutaan maiden pohtivan, että jossain tilanteessa ne lähettäisivät sotilaita Ukrainaan. Aiemmin tekstissä luki, että ajatus olisi esillä Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Korjattu 5.12. klo 6.37. Lamny on ulkoministeri, eikä puolustusministeri.