Anastasia Zhukova, 28, kaivaa taskustaan pienen vihkon. Siihen on kirjattu lääketieteellistä hoitotyön termistöä suomeksi ja venäjäksi.
Vihko kulkee joka päivä mukana, kun Zhukova tekee sairaanhoitajaopintojen ensimmäistä työharjoittelua hoivakodissa Ilomantsissa.
– Kirjoitan uudet sanat vihkoon. Niin ne jäävät paremmin mieleen, Zhukova sanoo.
Pohjois-Karjalassa etsitään ratkaisua sairaanhoitajapulaan uudella tavalla. Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa aloitti syksyllä venäjänkielisten opiskelijoiden ryhmä, joka opiskelee alusta alkaen suomeksi. Tarkoitus on oppia yhtä aikaa kieli ja ammatti.
– Pääsyvaatimuksena oli äidinkielen tasoinen venäjän kielen taito ja suomen kielen alkeet, kertoo Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen projektipäällikkö Tuulia Sunikka.
Ryhmässä opiskelee 30 Venäjältä ja Ukrainasta kotoisin olevaa opiskelijaa. He kaikki ovat asuneet Suomessa jo ennen opintoja, mutta suomen kielen taito ei vielä olisi riittänyt tavalliseen koulutusohjelmaan. Joukossa on paljon eri ikäisiä ammatinvaihtajia.
Ryhmä perustettiin juuri venäjänkielisille sen vuoksi, että suomenvenäläiset ovat Itä-Suomessa merkittävä vähemmistö. Myös lähes kaikki ukrainalaiset pakolaiset puhuvat sujuvasti venäjää.
Hoitajatuontiin liittyy ongelmia
Koulutus pyrkiii taklaamaan tavalliset ulkomaalaistaustaisiin hoitajiin liittyvät ongelmat.
Moni hyvinvointialue on jo kokeillut hoitajien rekrytointia ulkomailta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalaan on tuotu lähihoitajaopiskelijoita Myanmarista. Näitä hoitajia tarvittaisiin kuitenkin myös heidän kotimaissaan.
Lisäksi Suomessa on jo vuosikymmeniä koulutettu sairaanhoitajia englanniksi. Ulkomaalaisia opiskelijoita on koulutuksissa paljon, mutta he eivät välttämättä osaa valmistuttuaan riittävästi suomea. Moni lähtee pois maasta opintojen jälkeen.
”Kuuma linja” auki tulkille
Joensuussa opiskelevaa venäjänkielistä ryhmää tuetaan poikkeuksellisella tavalla kielen oppimisessa.
Opintoihin sisältyy lähes 30 opintopistettä suomen kieltä. Lisäksi terveydenhoitaja ja projektisuunnittelija Natalia Pokanen on ryhmän kielituki. Hän puhuu sujuvasti sekä suomea että venäjää ja on mukana kaikilla oppitunneilla.
– Käännän tarvittaessa sanoja venäjäksi tai autan opettajaa kertomaan asian niin, että kaikki ymmärtävät, Pokanen sanoo.
Ensimmäisten kuukausien kokemukset ovat lupaavat. Kaikkien kielitaito on parantunut huimasti, ja ryhmänvetäjät kuvailevat porukkaa poikkeuksellisen motivoituneeksi.
– Anatomian ja fysiologian opinnot suomeksi tuntuivat monista opiskelijoista vaikeilta, mutta tentit menivät hyvin, Pokanen kertoo.
Parhaillaan opiskelijat tekevät ensimmäistä työharjoitteluaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Pokanen pitää harjoittelun ajan auki ”kuumaa linjaa”, johon opiskelijat tai heidän ohjaajansa voivat tarvittaessa soittaa.
Opiskelija Anastasia Zhukova sanoo, että kielen puolesta harjoittelussa kaikki on sujunut hyvin.
– Iäkkäät ihmiset puhuvat hitaasti. Se helpottaa ymmärtämistä. Murre tuottaa välillä haasteita.
Palkkatöihin jo opintojen aikana
Opiskelijoista toivotaan uusia työntekijöitä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotelle. Jo opintojen toisena vuotena opiskelijat aloittavat harjoitteluiden lisäksi työt Siun sotella. Aluksi töitä tehdään opintojen ohessa päivä viikossa ja työpäivistä maksetaan palkkaa.
Yleisesti hoitoalalla opintoihin liittyvät työharjoittelut ovat palkattomia, kuten tälläkin ryhmällä.
Käytännön työelämän ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö on tiivistä. Siun soten projektityöntekijät ovat olleet mukana klinikkatunneilla, joilla opetellaan hoitotyötä käytännössä.
– Alusta asti on käyty läpi työelämän käytäntöjä ja fraaseja, joita töissä tarvitaan usein. On tärkeää oppia ohjaamaan potilasta suomeksi, sanoo projektiasiantuntija Heidi Svahn Siun sotelta.
Anastasia Zhukovan tulevaisuudensuunnitelmat ovat selvät. Hän haluaa jäädä Suomeen ja hoitoalalle.
– Toivottavasti työskentelen viiden vuoden päästä hoitajana leikkaussalissa, Zhukova sanoo.