Vuokralainen tuhosi Mira Potkosen sijoitusasunnon – kysyimme kuinka yleisiä tapaukset ovat

Vuokravakuus on nykyään yleensä kuukauden vuokran suuruinen. Se ei kata isompia vahinkoja.

Vuokranantaja Henri Potkonen rikotun vuokra-asuntonsa olohuoneessa.
Henri Potkonen kertoi aiemmin Ylelle, kuinka vuokralainen tuhosi hänen ja hänen vaimonsa Mira Potkosen sijoitusasunnon. Kuva: Jani Aarnio / Yle
  • Elina Nieminen
  • Miia Roivainen

Vuokralaisten tekemät isot vahingot ovat harvinaisia. Noin seitsemän prosenttia Suomen vuokranantajien kyselyyn vastanneista vuokranantajista on joutunut joskus purkamaan vuokrasuhteen huoneiston huonon hoidon vuoksi.

Lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah Suomen vuokranantajista pitää riskiä pienenä.

– Iso osa vuokranantajista tekee tätä kuitenkin vuosia ja vuosikymmeniä. Jos mietitään yksittäisen vuokrasuhteen osalta, riski on ihan prosenttien luokkaa.

Yle kertoi aiemmin nyrkkeilijä Mira Potkosen ja hänen aviomiehensä Henri Potkosen sijoitusasunnosta, jonka vuokralainen tuhosi.

Ahsanullahin mukaan ongelmatapauksia on jonkin verran aiempaa enemmän, mutta suhteellisesti niiden määrä ei ole kasvanut. Hän muistuttaa, että kaikkiin sijoitusmuotoihin kuuluu aina jonkinlaisia riskejä.

Vuokra-asumisen suosio on kasvanut. Vuokralla asuu Tilastokeskuksen mukaan yli miljoona asuntokuntaa. Se on 36 prosenttia kaikista asuntokunnista.

Korvauksista voidaan myös sopia

Jos vuokralainen jättää asunnon huonoon kuntoon, vuokranantaja voi pidättää vuokravakuuden. Ahsanullahin mukaan nykyvakuudet eivät kuitenkaan riitä isompien vahinkojen korvaamiseen.

– Markkinatilanne on sellainen, että vakuuksien määrä on alentunut. Monella isolla toimijalla ei ole vakuutta ollenkaan ja ja yksityisillä vuokranantajilla vakuus on nykyään usein vain yhden kuukauden vuokra.

Tarik Ahsanullah.
Suomen vuokranantajien lakineuvontaan tulee noin tuhat yhteydenottoa kuukaudessa. – Vahingot ovat yksi asiaryhmä, jota joudutaan täällä joka päivä miettimään, kertoo Tarik Ahsanullah. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Vahingonkorvauksia voidaankin joutua hakemaan muita reittejä pitkin. Ensimmäisenä Ahsanullah kehottaa kuitenkin keskustelemaan vuokralaisen kanssa.

– Kokemuksen mukaan monissa tilanteissa vuokralainen on valmis korvaamaan vahinkoja. Mahdollisimman avoimesti neuvotellen voidaan sopia esimerkiksi maksuaikajärjestelystä.

Jos tyydyttävää sovintoratkaisua ei löydy, viimeisenä keinona on lähteä hakemaan korvauksia käräjäoikeuden kautta. Käräjöinnin jälkeenkin vahingot voivat jäädä vuokranantajan tappioksi, jos vuokralaisella ei ole maksukykyä.

Riskiä voi vähentää omalla toiminnalla

Tärkeimpiä keinoja vahinkojen torjumiseen on huolellinen vuokralaisten valinta.

Tarik Ahsanullah suosittelee avointa keskustelua ehdokkaiden elämäntilanteesta, suunnitelmista ja toiveista asunnon suhteen. Samalla pystytään rakentamaan luottamusta osapuolten kesken.

Erityisesti pidemmissä vuokrasuhteissa vuokranantajan kannattaa sopia vuokralaisen kanssa myös tarkastuskäynnistä asunnolla.

Vuokralaisen tekemät tuhot paljastuivat Mira ja Henri Putkosen sijoitusasunnossa vuokrasuhteen päättyimisen jälkeen. Video: kuvaus Henri Potkonen, editointi Jani Aarnio / Yle.

Ahsanullahin mukaan vuokramarkkinat toimivat Suomessa hyvin. Vaikka ikäviä tapauksia joskus sattuu, huono kokemus saa harvoin vuokranantajaa lopettamaan vuokraustoimintaa kokonaan.

– Kyselyidemme perusteella asuntosijoittajat harjoittavat hyvin pitkäjänteistä sijoitustoimintaa, jossa tähtäin on yleensä vuosikymmenten päässä. Jos on useimpia asuntoja, silloin sinne mahtuu välillä vähän epäonneakin mukaan.