Hämeen metsät ovat edelleen maamme puustoisimpia. Puuston määrä on kasvanut, mutta vuotuinen kasvu on hidastunut, kertoo Luonnonvarakeskuksen marraskuussa julkaisema tuore valtakunnan metsien inventointi (VMI).
Päijät-Hämeessä puuston vuotuinen keskikasvu on koko maan suurin 7,5 kuutiota hehtaarilla, mutta maakunnan pienen pinta-alan vuoksi puuston kokonaiskasvu jää kolmeen miljoonaan kuutiometriin. Kanta-Hämeessä keskikasvu on vain hieman pienempi kuin naapurimaakunnassa eli 7,4 kuutiota hehtaarilla.
Luken tietojen mukaan puuston keskitilavuus eli määrä metsämaan hehtaaria kohti on 122 kuutiometriä hehtaarilla. Sen vaihtelu on suurta eri maakunnissa.
Kanta-Hämeessä puuston keskitilavuus on koko maan suurin eli 171 kuutiometriä hehtaarilla ja Päijät-Hämeessä vastaava luku on 169 kuutiota hehtaarilla. Esimerkiksi Lapissa keskitilavuus on koko maan pienin, 81 kuutiota hehtaarilla.
Kanta-Hämeessä puuston määrä on pienentynyt edellisestä metsäinventoinnista, joka tehtiin viisi vuotta sitten.
– Päijät-Hämeessä puuston määrä on puolestaan lisääntynyt viidellä prosentilla, koska Iitti siirtyi inventointien välissä Kymenlaaksosta osaksi Päijät-Hämettä, kertoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen, joka vastaa Suomen metsävaratietojen inventoinnista.
Korhosen mukaan puuston kasvun hidastumisesta ovat viime vuosina raportoineet myös Ruotsi, Norja ja Saksa. Hidastumisen syitä ovat metsien varttuminen nopeimman kasvun vaiheen ohi, myös kuivuus ja metsätuhot vähentävät kasvua.
Etelä-Suomessa kuolleen puun määrä on lisääntynyt 22 prosenttia. Kuolleiden puiden määrän kasvun syitä ei vielä tiedetä.
Metsävaratietojen mukaan Päijät-Hämeessä metsämaan osuus maapinta-alasta on 69 ja Kanta-Hämeessä 65 prosenttia. Soiden osuus metsätalousmaasta on Päijät-Hämeessä 13 ja Kanta-Hämeessä 23 prosenttia.
Seuraa Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkossa.
Seuraa Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkkosivuilla.