Nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä on syytetty liian yksipuolisesti koronapandemiaa, osoittaa tuore tutkimus.
Turun yliopiston väitöstutkija Juuso Revon tutkimus osoittaa, että yleiset väitteet pandemian vaikutuksista perustuvat usein menetelmällisesti puutteelliseen näyttöön.
– Esimerkiksi nuorten oppimistulokset heikentyivät ja mielenterveysongelmat lisääntyivät jo ennen koronaa. Koronatutkimus perustui suurelta osin yksittäisiin kyselyihin ja lyhytaikaisiin vaikutuksiin. Nyt, kun aikaa on kulunut, nähdään, että pandemian vaikutusten eritteleminen muista asioista on ollut ajateltua vaikeampaa, Repo kuvailee.
Osa nuorista hyötyi pandemiasta
Väitöstutkimuksessa on tarkasteltu koronapandemian vaikutuksia alle 18-vuotiaisiin nuoriin.
Tutkimus kyseenalaistaa, että pandemia olisi väestötasolla merkittävästi heikentänyt kouluikäisten hyvinvointia. Myöskään yleistys, että pandemian vaikutukset olisivat kohdistuneet voimakkaammin haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin, ei näytä pitävän paikkaansa.
Väitöstutkimuksen mukaan kielteiset vaikutukset kohdistuivat usein pikemminkin paremmin voiviin nuoriin kuin niihin, joilla hyvinvointi oli heikompaa jo ennen pandemiaa. Tutkimuksessa ei myöskään löytynyt näyttöä sille, että perhetaustaan liittyvät hyvinvointierot olisivat pandemian vaikutuksena kasvaneet.
– Heti ensimmäisenä koronakeväänä nuoret toivat esiin sitä, että etäopetuksella on myös paljon myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi oppilaat, joille kouluympäristö oli hyvin stressaava tai turvaton esimerkiksi kiusaamisen takia, kokivat etäopetukseen siirtymisen helpotuksena. Muistamalla pandemiasta vain kielteiset vaikutukset, sivuutamme näiden nuorten kokemukset ja avautuneet näkökulmat koulun ja etäopetuksen kehittämiseen, hän huomauttaa.
Päätöksenteko kärsii
Repo korostaa, että pandemia vaikutti kielteisesti joihinkin nuoriin, eikä tutkimuksen tarkoitus ole väheksyä sitä.
Pandemiavaikutusten ylikorostaminen voi kuitenkin johtaa huonoon päätöksentekoon ja viedä huomion pois muista epäkohdista. Yleistysten ja olettamusten sijaan tarvitaan Revon mukaan nykyistä luotettavampaa vaikuttavuustietoa, jotta resurssit osataan kohdentaa oikein.
– Ei ole kenenkään etu, että päätöksiä tehdessä huomio kiinnittyy ikään kuin väärään syyhyn. Etenkin, jos se on sellainen, johon on hyvin vaikea vaikuttaa.
Juuso Revon väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 14.12.