Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei ota kantaa vielä siihen, tarvitaanko keväällä päätöksiä lisäsäästöistä.
– Tämän ennusteen perusteella me emme rynni mihinkään hätiköityihin päätöksiin, vaan katsomme sitten ennustetta keväällä ja puoliväliriihessä teemme tarvittaessa lisäpäätöksiä.
Valtiovarainministeriön (VM) tuore talousennuste ei lupaa hyvää hallituksen työllisyys- ja velkatavoitteille. Suomen talous on kääntynyt kasvuun kuluvan vuoden aikana, ja kasvun odotetaan nopeutuvan ensi vuonna. Mutta.
Valtiovarainministeriö kuitenkin arvioi Suomen bruttokansantuotteen (BKT) vähenevän 0,3 prosenttia tänä vuonna edellisvuodesta. Ensi vuonna talous kasvaa ministeriön ennusteen mukaan 1,6 prosenttia ja vuosina 2026 ja 2027 1,5 prosenttia.
Jos puoliväliriihen yhteydessä julkaistava kevään 2025 talousennuste osoittaa, että velkasuhdetavoite on karkaamassa, Purra on valmis aloittamaan uusien sopeutustoimien valmistelun päätöksentekoa varten.
Purra sulkee pois veronkorotukset mahdollisten sopeutustoimien listalta, niitä hän ei tule esittämään. Jäljelle jää etsiä lisää menosäästöjä.
Brysselistä EU-huippukokouksesta tavoitettu pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo käyneensä läpi ennusteen luvut valtiovarainministerin kanssa, ja heillä on yhteinen näkemys seuraavista askeleista.
– Me emme tee nyt yhden ennusteen perusteella vielä kevään riihilinjauksia, vaan me katsotaan myös se kevään ennuste.
Orpo: kasvutoimia tarvitaan lisää
Pääministeri näkee VM:n ennusteessa sekä hyviä että huonoja puolia.
– Huonoa on se, että talouskasvuennustetta lasketaan alaspäin, työllisyyskehitys ei ole odotetun kaltaista vieläkään. Se tietenkin laskee silloin lisää alijäämiä. Hyvä on se, että se tässä aika ankeassa tilanteessa, kuitenkin se kasvuprosentti ensi vuodelleen oli 1,6 prosenttia. Eli selkeästi talous lähtee kasvuun, mutta se ei tietenkään riitä.
Orpo painottaa, että hallituksen täytyy nyt löytää erityisesti kasvupuolelle lisää keinoja.
Purra iloitsee siitä, että ennusteen perusteella hallituksen tärkein finanssipoliittinen tavoite eli velkasuhteen vakauttaminen näyttäisi toteutuvan.
Purra arvioi, ettei EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen ole poissuljettu ennusteen luvuilla, koska ”riskirajat” paukkuvat selvästi.
– Mikäli tähän haluttaisiin puuttua, se tarkoittaisi noin 1,5 miljardin euron välittömiä säästötoimia, mihin ei ole mahdollisuutta, Purra toteaa.
Julkisen talouden alijäämä saisi olla EU:n sääntöjen mukaan enintään 3 prosenttia vuodessa. Jäsenmaiden julkisen velan suhde ei saisi myöskään ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomi vältti alijäämämenettelyn käynnistämisen täpärästi syksyllä.
Työllisyystavoitteeseen matkaa
Työllisyys on vain heikentynyt, vaikka ensi vuonna odotetaan käännettä parempaan. Työllisyysasteen trendi oli lokakuussa 71,7 prosenttia, ja työttömien määrä oli kasvanut vuoden takaiseen verrattuna lähes 40 000:lla.
Hallitus tavoittelee työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä vaalikauden aikana. Näillä työllisyyspäätöksillä tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista noin kahdella miljardilla eurolla. Tavoite on myös nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Tavoite vuotaa siis seuraavan hallituksen kaudelle.
Ministeriö odottaa työmarkkinoille myönteistä käännettä ensi vuonna, kun talouden elpyminen lisää työvoiman kysyntää.
Ennusteessa kuitenkin arvioidaan, että vaalikauden lopussa, vuonna 2027 työllisyysaste olisi lähellä 73 prosenttia, joten tavoitellusta jäätäisiin reippaasti.
Tarkkaa vertailua tosin vaikeuttaa se, että hallitus laskee tavoitteeseensa 20–64-vuotiaat, ja ministeriö 15–64-vuotiaat. Jälkimmäinen on Tilastokeskuksen käyttämä virallinen tapa.
Velan taittaminen epävarmaa
Hallituksen alkuperäinen tavoite oli vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun muiden Pohjoismaiden tasolle.
Hallitus on tosin jo tehnyt yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä menosäästöjä ja veronkorotuksia, joilla on vahvistettu julkista taloutta.
Julkisyhteisöjen eli valtionhallinnon, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen taloustilanne ei ole kohentunut.
Tänä vuonna julkisyhteisöjen menot ovat kasvaneet nopeasti ja verotulojen kasvu on ollut vaimeaa. Myös valtion menot kasvoivat erityisesti varautumiseen ja turvallisuuteen tehtyjen investointien vuoksi.
Tänä vuonna julkisyhteisöjen alijäämä nousee 4,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämän ennakoidaan kuitenkin pienevän 3,5 prosenttiin ensi vuonna ja siitä asteittain kahden prosentin tuntumaan vuonna 2029.
Hallituksen tavoitteena on, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan -1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden aikana eli tämänkin tavoitteen saavuttaminen jää haaveeksi.
Velkasuhde hyppää ensin, sitten tasaantuu
Syvät alijäämät kasvattavat velkasuhdetta nyt nopeasti. Ministeriön mukaan julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna yli 82 prosentin ja hyppää ensi vuonna jo 85 prosenttiin. Senkin jälkeen velkasuhde jatkaa loivaa nousua.
Valtiovarainministeriö kuvailee, että velkasuhde vakiintuu jo vaalikauden taitteessa ja pysyy vakaana pidemmän aikaa. Tämä tarkoittaa, ettei velkasuhde enää kasvaisi, muttei se myöskään alenisi.
Tämä vaatii tosin sitä, että hallituksen kaikki yhdeksän miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimet toteutuvat suunnitellusti.
Muiden Pohjoismaiden velkasuhteen tason toteutuminen vaatisi jonkinlaisen ihmeen. Ruotsissa ja Tanskassa julkisen velan suhde bruttokansatuotteeseen kun on noin 30 prosenttia.
Muokattu 13.35: Päivitetty Petteri Orpon ja Riikka Purran kommentit ja video.
Muokattu 14.25: Tarkennettu hallituksen 80 prosentin työllisyystavoitteen vuosilukua 2031 ja että siihen lasketaan 20–64-vuotiaat. Lisätty tieto VM:n laskentatavasta.