Ajautuuko Pohjois-Karjala valtakunnallisessa katsannossa marginaaliin vai onko maakunta jo siellä? Näin kysyy historiantutkijoiden tuore vuosikirja.
Vuosikirjassa 2024 on viisi artikkelia, joista kolme on tieteellisesti vertaisarvioitu. Aiheena on tällä kertaa marginaalit eli nostoja syrjäytetyistä, unohdetuista tai aikaisemmasta roolista vähäisempään siirtyneitä asioita.
Kirjan aloittaa emeritusprofessorien Pertti Rannikon ja Jarmo Kortelaisen katsaus Pohjois-Karjalan vesivoiman historiaan.
Erikoistutkija Ismo Björn tuo esiin kaivannaisteollisuuden nurjan puolen, jätekentät. Tarkastelussa ovat Hammaslahden ja Outokummun kaivosten jätealueet.
Päivi Armila on tehnyt oheen jutun Mätäsvaaran molybdeeni-kaivoksen uudesta kulttuurikäytöstä Lieksassa.
Yliopistonlehtori Jani Karhu analysoi, mitä on tapahtunut entisille kuntakeskuksille eli Enon, Hammaslahden, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kirkonkylille Joensuun kuntaliitoksen jälkeen.
Kirjassa on artikkelit myös kansanparantaja, silmänkääntäjä Kuikka-Koposesta ja aikanaan tunnetuista joensuulaisista autiotaloista. Näitä aiheita ovat selvittäneet Esko Hartikainen ja Jenna Pitkänen.
Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen Marginaalit–teos julkaistaan yliopiston kampuksella Joensuussa keskiviikko-iltana.
Juttuun korjattu 10.12.2024 klo 17.42 teoksen julkaisuajaksi tiistain sijaan keskiviikko.