Eläinsuojeluyhdistyksille luovutetaan yhä enemmän lemmikkejä sen vuoksi, että niiden omistajilla ei ole enää varaa hoitaa niitä, kertoo Suomen eläinsuojelu Sey.
– Tähän liittyy varmasti se, että ihmisten taloudellinen tilanne on huonompi, kun on inflaatiota ja työttömyyskin lisääntyy, Seyn viestintäpäällikkö Maria Eiskop sanoo.
Hänen mukaansa ihmisillä on nyt myös enemmän eläimiä kuin aiemmin. Muutos johtuu korona-ajasta, jolloin eläimiä otettiin enemmän kuin koskaan, Eiskop kertoo.
– Eläinsuojeluyhdistykset saavat yhteydenottoja, joissa pyydetään apua eläinlääkärikustannuksiin ja ruokaan sekä toivotaan, että eläimestä voisi luopua, koska sitä ei voida enää pitää.
Suomen eläinsuojelulla on nelisenkymmentä jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja ongelma on nähtävissä kautta maan.
Kaikkiaan yhdistykselle tulee noin 3500–4000 eläintä vuodessa. Eläimissä korostuvat etenkin kissat, koirat ja kanit.
Ihmiset luopuvat nyt lemmikeistä
Vapaaehtoistoimija Karoliina Ahtovuo-Kuusisto Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistyksestä kertoo, että tänä vuonna yhdistykselle on tullut paljon eläimiä.
Poikkeuksena aiempaan korostuu se, että siinä missä aiemmin eläimet saattoivat koostua esimerkiksi suurista kissapopulaatioista, nyt yhdistykselle tulee yksittäisiä lemmikkejä.
– Harva sanoo suoraan, että rahat on loppu, mutta kyllä sellainen yleinen epätoivo heijastuu varsinkin koirien kohdalla. Niitä on ollut aivan ennennäkemätön suma tänä vuonna, Ahtovuo-Kuusisto sanoo.
Eläinsuojeluyhdistykselle luovutetaan nyt myös huonokuntoisia lemmikkejä, joiden terveydestä ei ole huolehdittu.
Koska eläinlääkärikäyntejä ei ole hoidettu, vievät esimerkiksi hammashoidot paljon yhdistysten rahaa, Ahtovuo-Kuusisto kertoo. Eläimiltä joudutaan muun muassa poistamaan hampaita.
– Juttuja, mitkä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, mutta niitä ei ole tehty. Meillä menee eläinten hammashoitoihin tuhansia, tuhansia euroja.
Ahtovuo-Kuusisto arvelee, että syynä hoitojen laiminlyönnille voivat olla rahan puute ja rajusti kohonneet eläinlääkärimaksut. Eläinlääkäripalveluiden hinnat ovat kohonneet viime vuosina tuntuvasti muun muassa alan keskittymisen vuoksi.
Tiukassa taloustilanteessa inflaation laukatessa ja työttömyyden lisääntyessä myös eläinsuojeluyhdistyksille tulevat, lemmikkien hoitoon käytettävät lahjoitusvarat ovat vähentyneet aiemmasta.
Ahtovuo-Kuusisto kertoo, että eläinsuojelutyön sijaan yhä suurempi osa vapaaehtoisten työpanoksesta joudutaankin kohdistamaan varainhankintaan.
Lemmikin hankkijan olisi syytä varautua kuluihin ennakkoon
Tilanteeseen vaikuttavat talouden ohella myös pitovaikeudet. Ahtovuo-Kuusisto kertoo, että monet koiran hankkineet eivät selvästi ole tienneet, mihin ovat ryhtyneet. Osaamisen ja voimavarojen loppuessa koira luovutetaan eläinsuojeluyhdistykselle.
Yhdistykselle tulevat koirat ovat tyypillisesti suurikokoisia. Ahtovuo-Kuusisto huomauttaa, että myös eläinten ruuat ovat kallistuneet hurjasti ja isot koirat syövät paljon, jolloin myös ruokkiminen tulee kalliiksi.
Vaikka eläinsuojeluyhdistyksille virtaa eläimiä, joista ei ole kyetty huolehtimaan, teettävät jotkut ihmiset yhä uusia pentueita.
Ongelmaan ei ole olemassa helppoa tai nopeaa ratkaisua, Seyn viestintäpäällikkö Maria Eiskop sanoo.
– Nämä eläimet ovat jo olemassa ja lisää tulee, mutta kyllä ylipäänsä eläimen hankinnan kynnystä pitäisi nostaa. Ihmisillä on selvästi enemmän eläimiä, kuin on hyviä koteja, hän tietää.
Seyn asiantuntijatyön päällikkö, eläinlääkäri Pihla Markkola pitää hyvänä, että myös niin sanotuista maatiaiskissoista maksetaan nykyisin useampi sata euroa.
Hänen mukaansa hankintahinta vähentää heräteostoksia, mutta ilmiön kääntöpuolena voi kuitenkin olla, että ihmiset teettävät kissoilla pentueita vain rahan vuoksi ja pentuja saatetaan myös luovuttaa liian varhain.
Äärimmillään eläinsuojeluviranomaisten tietoon tulee eläimiä, jotka ovat olleet huonoissa olosuhteissa ja ovat selkeästi hoidon tai eutanasian tarpeessa.
Vakavimmissa tapauksissa eläin on löydetty kuolleena asunnosta.
– Ei voi sanoa varmaa syytä sille, miksi eläin on jätetty kuolemaan nälkään, mutta monesti kysymys on ihmisen elämänhallintaongelmista, Eiskop sanoo.