Sinisiin huppareihin pukeutunut jalkapartio kiertelee koululaisten joukossa välitunnilla.
Kiusaamisen vastaisessa partiossa eli Kiltsu-Crew'ssä on kerrallaan mukana kaksi yhdeksäsluokkalaista jäsentä. Partio liikkuu päivittäin Vantaan Myyrmäen lähiössä sijaitsevan Kilterin koulun käytävillä.
Oppilaat katselevat, kuulostelevat ja aistivat, onko oppilailla kaikki hyvin. Jos partio näkee jotain kiusaamiseen viittaavaa, he voivat kysyä mistä on kyse, tai kertoa asiasta kenelle tahansa koulun aikuisista.
– Koulussa on aika riehakasta porukkaa. Voi olla, että se on nyt pikkuisen rauhoittunut, arvioi Kiltsu-Crew'n jäsen Emma Takolander kiusaamisen vastaisen partioinnin vaikutuksia.
Takolander halusi itse mukaan kiusaamista ehkäisevään partioon, koska häntä itseään on aiemmin kiusattu.
– Tiedän millaista on, kun on niin pohjalla kiusaamisen takia, että haluaa vain kuolla, hän kertoo.
Takolanderia ei enää kiusata.
Nuoret ymmärtävät ilmiöiden taustoja
Kilterin koulun rehtori Maiju Rissanen kertoo, että Kiltsu-Crew'n toimintaan valitaan mukaan sellaisia oppilaita, joilla on vaikutusvaltaa muihin oppilaisiin.
– Heidän ei tarvitse kuitenkaan olla mallioppilaita luokassa, ja heillä voi itselläänkin olla haasteita oppimisen kanssa, hän sanoo.
Rissanen pitää nuoria aikuisia parempina havainnoimaan pinnan alla kuplivia merkkejä kiusaamisesta, sillä aikuiset katsovat usein nuoria ulkopuolelta.
– Nuoret käyttävät oikeita termejä puhuessaan toistensa kanssa ja ymmärtävät aikuisia paremmin, mitä ilmiöiden taustalla on.
Rissasen mukaan nuorilla on toisiinsa jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin aikuisilla.
Esimerkiksi tänä syksynä koulun seitsemäsluokkalaisilla oli rehtorin sanojen mukaan pitkään jatkunut ”älytön niskaanläpsimisleikki”, josta osa oppilaista pahoitti mielensä.
Leikkinä alkanutta ja sittemmin villiintynyttä läpsimistä oli aluksi vaikea saada loppumaan, mutta tilanne saatiin rauhoitettua, kun Kiltsu-Crew'n jäsenet ja aikuiset puuttuivat siihen.
– Nuorten kesken kaikki on jotenkin suorempaa ja mutkattomampaa, ja heitä kuullaan nopeammin kuin aikuisia.
Pojat kärsivät tyttöjä enemmän kiusaamisesta
Kiltsu-Crew aloitti toimintansa pari vuotta sitten, kun Kilterin koulu alkoi panostaa toden teolla kiusaamisen ehkäisyyn. Tuolloin koulussa oli rehtori Maiju Rissasen mukaan aika levotonta ja oppilaiden välisiä tappeluita oli paljon.
Kilterin koulussa pojat olivat kertoneet esimerkiksi kouluterveyskyselyssä kokeneensa enemmän kiusaamista kuin tytöt, kun yleensä suomalaisissa kouluissa tytöt kokevat kouluterveyskyselyiden mukaan tulleensa useammin kiusatuiksi kuin pojat.
– Mielestäni tämä kertoo siitä, että koulussamme on ollut pitkään voimassa eräänlainen leikkitappelukulttuuri, joka voi herkästi mennä liian pitkälle.
Rissanen kertoo, että muun muassa tämän takia koulussa on haluttu kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikilla on oikeus koskemattomuuteen.
Partion avulla estetty joukkotappeluita
Kiltsu-Crew'n toiminnan ansiosta Kilterin koulussa on päästy pureutumaan aiempaa tehokkaammin myös somekiusaamiseen.
Koulun aikuiset ovat saaneet tietoa shippaamisesta eli kiusaamistarkoituksessa lähetettävien kuvien ja viestien levittämisestä.
– Kiltsu-Crew'n jäsenet ovat tulleet kertomaan aikuiselle, jos vaikka kahdella oppilaalla on ollut kiivas riita meneillään somessa. Se on saatettu ehtiä katkaista ennen kuin se on ehtinyt levitä ja muut ovat lähteneet mukaan.
Kilterin koulun lähellä sijaitsevassa vantaalaisessa Martinlaakson koulussa vastaavanlaisen partioinnin avulla on onnistuttu estämään jopa ennalta suunniteltuja joukkotappeluita.
Jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisyä
Kiltsu-Crew -toimintaa voi rehtori Maiju Rissasen mukaan pitää mitä parhaimpana esimerkkinä syrjäytymisen, jengiytymisen ja rikollisuuden lisääntymisen vastaisena ruohonjuuritason työnä.
Oppilaiden ottaminen mukaan heitä itseään koskevaan toimintaan on äärimmäisen tärkeää, koska se antaa nuorille tunteen siitä, että omalla toiminnalla on merkitystä.
– Jos saamme oppilaat kiinnittymään kouluumme ja toimintaamme, se on samalla kiinnittymistä yhteiskuntaan.
Kilterin koulu saa kaupungilta myönteisen erityiskohtelun rahaa, jolla nuoria tukemaan voi palkata lisää myös aikuisia. Tukea voi saada koulu, joka sijaitsee alueella jonka asukkaiden tulotaso on alhainen, työttömyyttä paljon ja vieraskielisen väestön osuus on suuri.
Korjattu 18.12. klo 8:30: Jutun keskiosan kuvissa esiintyy Erjon Nuhiu ei Madzghan Rahimi.