Yksi Syyrian vallankumouksen suurimmista häviäjistä on Iran. Se on reilussa vuodessa menettänyt tärkeimmät jalansijansa Lähi-idässä.
Persianlahdella sijaitseva Iran on vuosikymmenien saatossa kerännyt merkittävää vaikutusvaltaa Lähi-idässä liittolaisverkostonsa, niin kutsutun vastarinnan akselin kautta. Verkostoon on kuulunut kirjava joukko Iranin tukemia toimijoita, joita yhdistää Israelin ja Yhdysvaltojen vaikutusvallan vastustaminen.
Tärkeimmät Iranin verkoston jäsenistä ovat olleet Assadin johtama Syyria, Libanonissa toimiva vastarintaliike Hizbollah sekä vastarintaliike Hamas Gazassa. Lisäksi Iranin liittolaisia ovat Jemenin huthikapinalliset ja erilaiset aseryhmät Irakissa.
Iran on tukenut ja aseistanut näitä ryhmiä. Assadin aikainen Syyria oli tärkeä reitti asekuljetuksille Iranista Hizbollahille Libanoniin.
Reilun vuoden aikana Hamas ja Hizbollah ovat heikentyneet Israelin moukaroinnin seurauksena. Hizbollah, joka tuki Assadia, joutui vetämään joukkonsa taistelemaan Israelia vastaan Libanonissa. Marraskuussa Hizbollah solmi Israelin kanssa aselevon.
Tämä vaikutti Assadin hallinnon kaatumiseen joulukuun alussa. Syyriassa valtaan nousseet sunnalaiset islamistikapinalliset ovat sanoneet tekevänsä pesäeroa Iranista.
Assadin hallinnon kaatuminen Syyriassa tarkoittaa myös sitä, että Iranin liittolainen Venäjä menetti yhdessä yössä vaikutusvaltaansa Lähi-idässä.
Iranin liittolaisverkoston mureneminen tarkoittaa merkittävää voimatasapainon muutosta Lähi-idässä, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta sanoo.
– Nyt tätä valtatyhjiötä täyttää Israel. Myös Turkki ottaa Iranin dominoivaa roolia itselleen, Alaranta sanoo.
Iran on ajettu nurkkaan
Iranin arkkiviholliset Lähi-idässä ovat Israel ja sen suurin tukija Yhdysvallat. Niille Iranin liittolaisten heikkeneminen on suuri voitto.
Iranin uhka Israelille on heikentynyt, mutta ei kadonnut, Alaranta huomauttaa.
Iran sai länsimaat varpailleen ydinohjelmallaan 2000-luvulla. Länsimaiden mukaan Iran kehittää ydinasetta, mutta Iran kiistää tämän ja väittää ydinohjelmansa olevan rauhanomainen.
Joka tapauksessa Iranilla on lähes ydinasekelpoiseksi rikastettua uraania neljän ydinpommin verran.
– Iranin sotilaallinen pelote sen rajojen ulkopuolella muodostui aiemmin liittolaisuuksien myötä. Nyt Iranissa pohditaan varmasti, että onko nyt se hetki, jolloin ydinasetta pitää toden teolla alkaa hankkia, Alaranta arvioi.
Kortit nyt Trumpin käsissä
Yhdysvallat on nyt avainasemassa siinä, mihin suuntaan tilanne kehittyy, Alaranta sanoo.
Iran solmi Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän, Ranskan, Britannian, Saksan ja EU:n kanssa vuonna 2015 sopimuksen, jossa Iran suostui rajoittamaan ydinohjelmaansa vastineeksi talouspakotteiden purkamisesta.
Donald Trump veti Yhdysvallat sopimuksesta ensimmäisellä presidenttikaudellaan vuonna 2017. Iran on sen jälkeen kiihdyttänyt ydinohjelmaansa.
Heinäkuussa Iranin presidentiksi nousi Masoud Pezeshkian. Hän on luvannut palata ydinohjelmaa koskevaan neuvottelupöytään, jotta pakotteita saataisiin purettua ja Iranin taloutta kohennettua.
Yhdysvalloissa valtaan on kuitenkin nousemassa jälleen Trump. Sanomalehti The Wall Street Journal kertoi viime viikolla lähteidensä perusteella, että neuvottelujen käynnistämisen sijaan Trumpin lähipiirissä pohditaan nyt ilmaiskujen tekemistä Iranin ydinlaitoksiin.
– Iranin vastarinnan akselin mureneminen on vähän kaksiteräinen miekka. Jos Iran kokee itsensä täysin nurkkaan ajetuksi ja jos se kiihdyttää ydinohjelmaansa, niin se on Israelille suuri ongelma.
Korjattu 20.12. klo 11:53: Iranin ja Yhdysvaltojen lisäksi vuoden 2015 ydinsopimuksessa olivat mukana Kiina, Venäjä, Britannia, Ranska, Saksa ja EU.