Eduskunta hyväksyi niukan enemmistö turvin hallituksen esityksen yöpäivystyksistä. Enemmistö oli äänestyksessä niukka, koska useat hallituspuolueiden edustajat joko äänestivät esitystä vastaan tai olivat poissa.
Esitystä vastaan äänestivät kansanedustajat Markku Eestilä (kok.), Mikko Lundén (ps.), Juha Hänninen (kok.), Mikko Polvinen (ps.) ja Sanna Antikainen (ps.). Poissa äänestyksestä olivat Janne Heikkinen (kok.) ja Antti Kangas (ps.).
Ryhmäkuria vastaan niskurointi on hyvin harvinaista eduskunnassa. Usein tätä nähdään silloin, kun kyse on ristiriidasta edustajan omien perusarvojen kanssa tai päätös on ikävä kansanedustajan omalle vaalipiirille.
Yhteinen nimittäjä lähes kaikille vastaan äänestäneille edustajille oli se, että heidän vaalipiirissään ajetaan alas sairaaloiden yöpäivystyksiä tavalla tai toisella. Tämä osoittaa sen, että puuttuminen paikallisten sairaaloiden toimintaan on poliittisesti äärimmäisen herkkä asia.
Tämä nähtiin esityksen valiokuntavaiheessa. Useat alueellisten sairaaloiden edustajat nostivat kuulemisissa esille muun muassa hoidon saatavuuden hätätilanteissa, vaikutukset paikkakuntien elinvoimaan ja alueellisen epätasa-arvon.
Esitys osuu aikaan, jolloin alueelliset erot jatkavat kasvamistaan Suomessa. Hallituspuolueiden kansanedustajien tilannetta ei helpota se, että oppositiopuolueet pitävät kovaa melua asiasta paikallisissa tapahtumissa.
Mutta mikä hyvinvointialueilla lopulta muuttuu?
Sairaaloita ei ajeta alas
Eduskunnan salikeskustelussa on kuultu usein väite, että hallitus olisi ajamassa alas sairaaloita. Yhtä usein ministeriaitiosta on vastattu, ettei hallituksen esityksellä lopeteta ensimmäisenkään sairaalan toimintaa.
Ministerit ovat olleet tässä asiassa oikeassa, mutta esityksellä on merkittäviä vaikutuksia paikallisten sairaaloiden toiminnalle. Esityksen lähtökohta on, että jatkossa jokaisella hyvinvointialueella olisi yksi yliopistollinen sairaala tai keskussairaala, joka olisi velvollinen ylläpitämään monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä.
Toisin sanoen alueen muissa yksiköissä monialainen yöpäivystys ajettaisiin alas. Muutos koskisi Kemiä, Savonlinnaa, Saloa ja Oulaisia. Tosin Kemissä ja Savonlinnassa voisi jatkaa rajatusti erikoissairaanhoidon päivystystä, joka tukee alueiden vuodeosastojen toimintaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan Kemissä ja Savonlinnassa päivystää jatkossa yöaikaan yksi lääkäri ja muu tarvittava hoitohenkilökunta tukipalveluineen. Päivystys on suppeampaa kuin monialaisessa päivystyksessä, jossa pitää olla valmius tehdä vaativia leikkauksia myös yöaikaan.
Suurin muutos koskee sairaaloita Salossa ja Oulaisissa, joissa loppuu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon yöpäivystys. Syynä on hallituksen linjaus, jonka mukaan yliopistollisella sairaalalla saa olla vain yksi ympärivuorokautinen yksikkö. Tämän takia yliopistollisten sairaaloiden ”sivukonttorien” yöpäivystykset lopetetaan kokonaan.
Perusterveydenhuollon yöpäivystykset loppuvat myös Iisalmessa, Varkaudessa, Jämsässä ja Raahessa. Tähän asti nämä yksiköt ovat toimineet sosiaali- ja terveysministeriön erikoisluvalla, mutta jatkossa lupaa ei enää myönnetä. Raahen ja Jämsän osalta hyvinvointialueet ovat aiemmin tehneet päätöksen yöpäivystyksen lopettamisesta.
Jatkossa näiden sairaaloiden lähialueilla asuvien ihmisten pitää hakea apua yöaikaan lähimmästä keskussairaalasta tai yliopistollisesta sairaalasta.
Perusterveydenhuollon yöpäivystyksestä saavat pitää kiinni Ivalon, Kouvolan, Kuusamon ja Pietarsaaren yksiköt. Ivalon ja Kuusamon asemaa on perusteltu pitkillä välimatkoilla ja Pietarsaaren puolestaan kielellisillä oikeuksilla.
Kouvola on nelikosta ainoa, jossa perusterveydenhuollon päivystyksen lisäksi on akuuttilääketieteen päivystys. Kouvola sai pitää asemastaan kiinni pitkällisen poliittisen väännön jälkeen, kun hallitus oli esittämässä paikkakunnan yöpäivystyksen lopettamista aiemmin.
Hallitus olisi antanut myös Raaseporin sairaalalle mahdollisuuden jatkaa yöpäivystystä, mutta hyvinvointialue päätti supistaa sitä itse.
Paikalliset toimijat nousivat takajaloilleen
Yöpäivystyksen menettävillä paikkakunnilla on nähty monenlaisia protesteja hallituksen esitystä vastaan. Hallituspuolue perussuomalaisten paikallisyhdistykset protestoivat oman puolueensa esitystä Oulaskankaan sairaalan lakkauttamista vastaan. Iisalmessa puolestaan alueen isot yritykset asettautuivat poikkiteloin. Eivätkä nämä ole ainoita esimerkkejä mielenilmauksista.
Hallitus perusteli päätöstään suurelta osin säästöillä ja osaavan henkilökunnan riittävyydellä.
Hallituksen esityksen mukaan julkinen talous paranee yöpäivystyksiä vähentämällä 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 26,5 miljoonaa euroa sitä seuraavana vuonna.
Leikkausten kohteena olevien sairaaloiden mukaan hallitus ei saavuta säästötavoitteita, koska yöpäivystysten vähentäminen lisää kuljetuskustannuksia.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä tunnustetaan, että paikallisten sairaaloiden ja hallituksen vaikutusarvioissa on miljoonien eurojen ero. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin tehnyt omat arvionsa virkatyönä valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kanssa.
Suurin osa kritiikistä taitaa kummuta pelosta, joka liittyy potilasturvallisuuteen ja oman alueen pärjäämiseen tulevaisuudessa.