Prinsessapalapelin palat loksahtavat nopeasti paikalleen 16-vuotiaan Rauhan käsissä, mutta muuten nuoren naisen elämässä moni asia on auki.
Vaikeasti kehitysvammainen Rauha sai peruskoulun suoritettua tämän vuoden toukokuussa, yhdessä yli 60 000 suomalaisnuoren kanssa. Oppivelvollisuus sitoo häntä, mutta opiskelupaikkaa ei ole löytynyt perusopintojen jälkeen.
Kouluaamuina Rauha huikkaa kotiovella moikat tänä syksynä koulutien aloittaneelle pikkusiskolleen, ja viittoo äidilleen sanat ”minä” ja ”kouluun”.
– Rauha silti ymmärtää, että vielä ihan hän ei kouluun itse mene, hänen äitinsä sanoo.
Kehitysvamman vuoksi Rauhalle haettiin paikkaa työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta TELMA-koulutuksesta. Se on tarkoitettu erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle, jolla ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen.
Rauha haki opiskelupaikkaa Aitoon koulutuskeskuksesta ja Nokian Kiipulasta, mutta jäi varasijoille. Alkoi Rauhan ja hänen äitinsä nyt puoli vuotta kestänyt taistelu, jotta Rauha pääsisi kouluun, ja opiskeluiden myötä itsenäistymään.
Rauhan nimi on jutussa muutettu lapsen yksityisyyden suojaamiseksi. Samasta syystä hänen vanhempansa eivät esiinny jutussa omilla nimillään. Haastateltavien henkilöllisyys on Ylen tiedossa.
Sadat jäävät ilman TELMA-paikkaa
Suomessa on 11 työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutuksen järjestäjää. Niistä viisi on Rauhan kaltaisille, vaikeavammaisille ja vaativaa tukea tarvitseville nuorille sopivia ammatillisia erityisoppilaitoksia.
Yle kysyi opetushallituksesta, kuinka usein käy niin, ettei TELMA-paikkoja riitä kaikille hakijoille.
– Koska kyseessä on haavoittuvassa asemassa olevia koskevaa arkaluontoista tietoa, ei tiedossani ole tarkkoja lukumääriä, vastaa opetusneuvos Tarja Heikkinen aluksi.
Hän sanoo kuitenkin, että tietää joidenkin vaikeavammaisten nuorten jääneen ilman TELMA-opiskelupaikkaa. Asia on hyvin ongelmallinen.
Opetushallituksen tilasto osoittaa, että ilman TELMA-paikkaa jää satoja hakijoita joka vuosi. Kaikki hakijat eivät kuitenkaan ole vaikeavammaisia, sillä TELMA-paikkaa voi hakea kuka tahansa.
Heikkinen on saanut yhteydenottoja vammaisten nuorten vanhemmilta. Niiden perusteella opiskelijavalinnoissa on joskus epämääräisyyksiä.
Vaikuttaa siltä, että TELMA-paikoille on valittu opiskelijoita, joiden ei kuuluisi olla TELMA-koulutuksessa. Paikan voi saada joku, joka pärjäisi hyvin muuallakin.
Myös opetusneuvos Anne Ekroth opetus- ja kulttuuriministeriöstä tunnistaa ongelmat vammaisten nuorten jatko-opinnoissa. Hän sanoo, että paljon on kuitenkin tehty ja tehdään, jotta jokainen saisi paikan oikeasta oppilaitoksesta.
– Koulutuksen järjestäjiä on ohjeistettu ensisijaisesti valitsemaan oppilaiksi vaativaa erityistä tukea vaativia opiskelijoita, vakuuttaa Ekroth.
Rauhalla on oppivelvollisuus. Hän ei silti ole päivisin koulussa, vaan kotona, mummilla tai päivätoiminnassa.
Rauhan äiti on yrittänyt huolehtia lapsensa oppivelvollisuuden täyttämisestä nyt puolen vuoden ajan. Asia on jäänyt enemmän hänen harteilleen, sillä Rauhan isä sairastui kesällä vakavasti ja toipuu siitä edelleen.
Äidin työ tuotti epävarmuudessa eletyn kesän päätteeksi iloisen tuloksen, kun Rauha hyväksyttiin opiskelijaksi pääasiassa vaikeavammaisille henkilöille oppivelvollisuuslain mukaista koulutusta järjestävään Lehtimäen opistoon Etelä-Pohjanmaalle.
Rauhan äiti alkoi innoissaan selvittää, miten Rauhan arki käytännössä pääsisi alkamaan Etelä-Pohjanmaalla.
Ilo opiskelupaikasta loppui lyhyeen
Toisin kuin erityisammattiopistot, Lehtimäen opisto ei ole velvollinen järjestämään opiskelijoillleen avustajapalveluita eikä se myöskään saa valtiolta tähän velvollisuuteen perustuvaa valtiontukea.
Äiti anoi Rauhalle henkilökohtaista apua opiskeluun sekä harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen Satakunnan hyvinvointialueen vammaispalveluista.
Samalla Rauhalle haettiin kuljetuspalvelua yli 200 kilometrin päässä sijaitsevaan opistoon. Ajatus oli, että Rauha viettäisi opistolla viikot ja tulisi aina viikonlopuksi kotiin.
Satakunnan hyvinvointialue hylkäsi molemmat hakemukset.
Rauhan äiti palkkasi asianajajan, joka teki päätöksistä oikaisuvaatimuksen. Se meni Satakunnan hyvinvointialueen yksilöasioiden jaoston pöydälle, joka hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Yle on nähnyt asiaan liittyvät päätökset.
Rauhan kohdalla viivästyminen on nyt vienyt puoli vuotta. Vetämässä on parhaillaan kantelu Lounais-Suomen aluehallintovirastossa. Viimeisimpänä Rauhan asianajaja on tehnyt valituksen tilanteesta hallinto-oikeuteen.
Asioiden käsittely tullee kestämään vähintään kuukausia, ellei enemmän.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.