Lääkärihelikoptereista olisi mahdollista saada enemmän hyötyä paremman toiminnanohjauksen avulla. Tällä hetkellä yli puolet yksiköiden saamista hälytyksistä peruuntuu ja lääkärihelikopterit ovat alikäytöllä.
On myös potilaita, jotka hyötyisivät lääkärihelikopterin osallistumisesta tehtävään, mutta joita ei nykymenetelmillä tunnisteta riittävän ajoissa.
Lääkärihelikopterit saavat tehtävät pääasiassa alueellisten hätäkeskusten kautta. Sen jälkeen tukikohdassa työskentelevä lääkäri arvioi, onko yksikön tarjoamasta ensihoidosta hyötyä juuri tämän potilaan kohdalla.
Valtioneuvoston tilaamassa raportissa suositeltiin jo kaksi vuotta sitten, että lääkärihelikoptereiden toimintaa pitäisi ohjata paremmin. Tilanne on mennyt parempaan suuntaan vuosi sitten voimaan tulleiden uusien hätäkeskusohjeiden ansiosta.
– Tästä toiminnasta saisi paremmin osuvuutta ja tehoja irti, jos sitä koordinoitaisiin valtakunnallisesti paremmin, sanoo lääkintöneuvos Lasse Ilkka.
Suomessa on kuusi lääkärihelikopterin tukikohtaa, ja seitsemäs on rakenteilla Kouvolaan. Rovaniemellä on lisäksi tukikohta, joka on miehitetty kahdella ensihoitajalla.
Kahdeksan tukikohdan ylläpito tulee maksamaan valtionyhtiö Finnhemsille arviolta noin 44 miljoonaa euroa vuodessa. Yksi tukikohta maksaa lisäksi hyvinvointialueille noin 1,2–1,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Koska yksiköiden kustannukset ovat lähes kiinteät, määräytyy niiden tehokkuus käytön perusteella. Yksiköt ovat kiinni hälytystehtävissä keskimäärin noin 17 prosenttia työajasta. Luku sisältää myös peruuntuneisiin tehtäviin käytetyn ajan.
Esimerkiksi ambulanssit ovat kiinni hälytystehtävissä keskimäärin 30,2 prosenttia työajasta.
Peruuntuneiden tehtävien lukumäärä on merkittävä. Noin 66 prosenttia kaikista hälytystehtävistä peruuntuu yksikön omalla päätöksellä. Yleensä päätös tehdään jo ennen tukikohdasta lähtöä.
– Yleisin syy on se, että tämän tasoisen hoidon tarvetta ei olekaan, kertoo Finnhemsin terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja Jouni Nurmi.
Käytännössä se tarkoittaa, että potilas saa tarvittavan hoidon ensihoitajilta. Potilas on saattanut myös kuolla. Osa tehtävistä peruuntuu, koska kopteri on jo toisella tehtävällä. Myös sää vaikuttaa toimintaan. Yksi syy runsaisiin peruutuksiin on etupainotteinen hälyttäminen.
Vuoden 2024 luvut ovat ajalta tammikuu-marraskuu.
Ohjaukseen olisi malli, mutta rahat puuttuvat
Ongelma tunnistettiin jo kaksi vuotta sitten tehdyssä raportissa. Sen mukaan lääkärihelikoptereiden käyttöä ohjaamaan on perustettava valtakunnallinen koordinaatiokeskus.
Finnhemsin mukaan toimintaa voisi ohjata esimerkiksi yksi vuorossa oleva asiantuntija, joka seuraisi kiireellisiä ensihoitotehtäviä ja jakaisi ne edelleen tukikohtiin. Hänellä tulisi olla pääsy potilastietoihin.
– Tällainen toimintamalli on lähes kaikissa maissa, joissa on lääkärihelikopteritoimintaa. Sen on todettu olevan erittäin tehokas vähentämään turhia hälytyksiä ja poimimaan entistä enemmän potilaita, joille voidaan tuottaa lisäarvoa, Jouni Nurmi sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että asiasta on käyty keskusteluja hyvinvointialueiden kanssa viimeksi viime viikolla. Myös Hätäkeskuslaitos on mukana keskusteluissa. Osapuolilla ei ole tässä taloustilanteessa osoittaa pilotointiin rahoja.
– Yritämme edistää asiaa. Ymmärrämme asian tärkeyden, mutta emme ole päässeet asiassa käytännön tasolle, lääkintöneuvos Lasse Ilkka sanoo.
Pilotoinnin arvioidut kustannukset olisivat vuositasolla ainakin muutamia satoja tuhansia euroja, riippuen pilotin ajallisesta ja alueellisesta laajuudesta.
Suomi on muuttunut 1990-luvulta
Hyvinvointialueilla on käynnissä isot rakennemuutokset. Päivystyspalvelut keskittyvät, palveluverkkoa karsitaan ja toiminnasta haetaan isoja säästöjä.
Lääkärihelikoptereiden kustannustehokkuutta on arvioitu niin valtioneuvoston tilaamassa raportissa kuin kesällä julkaistussa tutkimusartikkelissakin.
Molemmissa päädyttiin samaan: toimintaa voisi tehostaa monin tavoin. Myös sairaala- ja päivystysverkon uudistamista käsitelleen työryhmän mukaan lääkärihelikopterit ovat alihyödynnettyjä.
Kun lääkärihelikopteritoimintaa 1990-luvulla käynnisteltiin, ajateltiin sen auttavan etenkin liikenneonnettomuuksiin joutuneita ja sydänkohtauksen saaneita ihmisiä. Toimintaympäristö on vuosien saatossa muuttunut.
Liikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt. Ensihoitajien koulutustaso on noussut ja ambulanssien varustus parantunut. Lapsia syntyy yhä vähemmän, ja väestö ikääntyy.
Lääkärihelikoptereille on tullut korkeatasoisen ensihoidon lisäksi uusia tehtäviä.
Tänä vuonna helikoptereilla on siirretty 179 potilasta sairaalasta toiseen. Valmiustehtäviä on ollut 55. Niissä yksiköt tukevat viranomaisia ja tuovat korkeatasoisen ensihoidon esimerkiksi Jyväskylän koulu-uhkauksen tapaisiin tilanteisiin.
Marraskuun loppuun mennessä 620 potilasta on hyötynyt helikopterikuljetuksen nopeudesta. Näissä tapauksissa potilas on saatu ambulanssia nopeammin yliopistolliseen sairaalaan, mikä parantaa hänen ennustettaan.
Kuopion tukikohdasta kerrotaan, että lääkärit antavat myös usein ohjeita ensihoitajille puhelimitse, vaikka eivät itse pääsisi paikalle.